Kokoomuksen Oulun vaalipiirin eduskuntavaaliehdokas, optikko, yrittäjä Outi Penttinen, 43, vastasi kysymyksiimme näönhuollon peruspalveluiden järjestämisestä Suomen uudistuvassa terveydenhuollossa.
Kokoomuksen eduskuntavaaliehdokas, optikko, yrittäjä Outi Penttinen
Miten parhaiten varmistetaan näönhuollon peruspalveluiden toimivuus tulevaisuudessa?
Outi: Toimivuuden lisäksi nostaisin esille myös saatavuuden. Väestömme ikääntyy ja näönhuollon palveluiden tarve tulee kasvamaan vuosi vuodelta. Koko Suomen kattava optikkoliikkeiden verkosto tulisi integroida toimimaan yhteistyössä muun muassa julkisen terveydenhuollon, neuvoloiden ja koulujen kanssa. Tarvitsemme vahvempaa verkostoitumista eri terveydenhuollon toimijoiden kesken ja ennen kaikkea alan toimijoiden ja yhdistysten tiiviimpää yhteistyötä, asiakaslähtöisyys huomioiden.
Laaja optikkoverkostomme on niin sanottu matalan kynnyksen palvelu, joka mahdollistaa aikaisemman silmäsairauksien havainnoinnin, nopeamman hoitoonpääsyn ja siten myös paremman hoitotuloksen. Olisi suorastaan haaskausta olla hyödyntämättä tätä laajaa verkostoa. Sen lisäksi, että optometristit voivat tehdä silmien terveystarkastuksen, raportoivat löydöksestä Kantaan ja ohjaavat tarvittaessa silmälääkärin tutkimuksiin, löytyy optikkoliikkeistä usein myös yksityisen silmälääkärin palvelut helpommin ja nopeammin. Optikon todettua jatkotutkimustarpeen, hän voisi tehdä lähetteen silmälääkärille, mikä voitaisiin kustantaa tietyin kriteerein asiakassetelillä. Asiakasseteleitä voitaisiin käyttää myös silmälääkärin tutkimusten jälkeen diagnosoidun silmäsairauden hoitosuunnitelman mukaiseen jatkohoitoon ja seurantaan, joista osa voisi tapahtua myös optikkoliikkeissä.
Optikoilla pitäisi olla mahdollisuus määrätä lasit lääkärin seurannassa olevalle silmäsairaalle ja silloin kun silmät on leikattu. On kohtuutonta että asiakas joutuu hankkimaan lasireseptin silmälääkäriltä esimerkiksi 20 vuotta sitten tehdyn kaihileikkauksen vuoksi. Myös kahdeksan vuoden ikärajaa on tarkasteltava uudelleen. Optikoilla ei ole tarkoitus astua silmälääkäreiden tontille, vaan tahto tehdä yhteistyötä siten, että asiakas saa tarvitsemansa avun nopeasti ja ammattitaitoisesti. Meidän tulee varmistaa että optikoiden ja silmälääkäreiden koulutusmäärät ovat riittävällä tasolla. Digitekniikan tuomat mahdollisuudet on hyvä pitää mielessä.
Terveydenhuollon ammattihenkilölaki tulisi uudistaa niin, että hyvässä hoitotasapainossa olevien silmäsairauksien seurantaa ja oireen mukaista hoitoa voitaisi siirtää osin laillistettujen optikoiden tehtäväksi ja suunnata silmälääkärien työpanosta vaativien silmäsairauksien tutkimukseen ja hoitoon. Samaa mieltä / eri mieltä? Perustele lyhyesti.
Outi: Ehdottomasti samaa mieltä. Moniammatillinen yhteistyö hyödyttää potilasta ja tuo terveydenhuoltoon kustannustehokkuutta. Uudistus vapauttaisi monin paikoin rajallisia lääkäriresursseja silmäsairauksien hoitoon ja mahdollistaisi potilaille nopeamman hoitoon pääsyn. Tämän uudistuksen mahdollistaminen edellyttää eri tahojen yhteistyöhalukkuutta sekä optikoiden lisäkoulutuksen kehittämistä ja lisäämistä.
Silmävaikutteisten itsehoitolääkkeiden jakelu tulisi laajentaa optikkoliikkeisiin ja yleisimpien reseptisilmälääkkeiden jakelu silmälääkärivastaanotoille sekä silmäklinikoille, mikäli samalla huolehditaan lääkitysturvallisuudesta farmasian ammattihenkilön käyttöön velvoittamalla. Samaa mieltä / eri mieltä? Perustele lyhyesti.
Outi: Samaa mieltä. Lääkkeiden jakelu vaatii uudistamista niin silmä- kuin muissakin lääkkeissä. Jakelun vapauttaminen lisää tervettä kilpailua ja tuo palvelut ja tuotteet lähemmäksi ihmistä. Tämä on kuitenkin tehtävä turvallisuus huomioiden ja asiakaslähtöisesti.
Mitä tekisit oman alasi toimintaedellytysten eteen eduskunnassa?
Outi: Tästä voisi kirjoittaa kokonaisen kirjan, mutta tiivistetään. Aikaisemmissa kysymyksissä esille tulleiden asioiden lisäksi poistaisin EU:n ulkopuolelta tilattujen tuotteiden 22 euron alv-rajan siten, että arvonlisävero olisi maksettava kaikista EU:n ulkopuolelta tulevista tuotteista. Tämä parantaisi niin optisen alan kuin monen muunkin kotimaisen toimijan kilpailukykyä ja toisi valtiolle lisää verotuloja.
Meidän työelämämme tarvitsee uudistumista tälle vuosituhannelle. Työn tekemisen täytyy olla työkykyisille ihmisille aina kannattavin ja kannustavin vaihtoehto työttömyyteen verrattuna. Pienipalkkaisenkin työn pitää aina olla taloudellisesti kannattavaa. Ahkeruutta pitää palkita kaikissa tuloluokissa verotusta alentamalla. Uusien työpaikkojen synnyn turvaamiseksi työelämässä tarvitaan joustoa ja mahdollisuus sopia työehdoista paikallisesti.
Yrittäjiä on tuettava kohti kasvua ja kilpailukykyä. Yrittäjän ja palkansaajan sosiaaliturvan perusteettomat erot on poistettava. Byrokratiaa ja lupaviidakkoa on vähennettävä ja järkevöitettävä yrittäjyyteen kannustavaksi. Vanhemmuuden kustannukset on siirrettävä pois yrittäjien harteilta.
