Näkemisen ja silmäterveyden toimiala NÄE ry esittää, että alkaneen vaalikauden aikana vahvistetaan silmäterveydenhuollon peruspalveluita, jotta ikääntyvän väestön silmäsairaudet pystytään tunnistamaan riittävän varhain ja hoitamaan oikea-aikaisesti. Tähän liittyen optikkoliikkeinä tunnetut yksityisen terveydenhuollon toimintayksiköt silmälääkärivastaanottoineen kytketään toimimaan kiinteänä osana terveydenhuollon kokonaisjärjestelmää yksityisen suunterveydenhuollon tavoin.
”Nykyisen palvelujärjestelmän haaste on se, että näkemisen kanssa ongelmiin joutuneita ei tavoiteta riittävän ajoissa; vaiheessa, jossa hoito on kaikkein tehokkainta. Hoidon viivästyminen aiheuttaa usein peruuttamattomia muutoksia ja vaikeuksia selvitä arjessa, mikä puolestaan näkyy sote-palveluiden lisääntyneenä käyttönä”, NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast sanoo.
Alentuneen näön aiheuttamat menetykset yhteiskunnalle ovat Tampereen Yliopiston ja THL:n selvityksen* mukaan vuosittain vähintään 1,7 miljardia euroa. Esimerkiksi lonkkamurtumariski on heikkonäköisillä yli kahdeksankertainen normaalisti näkeviin verrattuna. Niilläkin, joiden näöntarkkuus on heikentynyt vain lievästi, riski on nelinkertainen.
”Edellinen hallitus asetti sote-uudistuksen tavoitteeksi kolmen miljardin leikkaukset kustannusten nousuun. Jo silmäterveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämisellä tästä taklattaisiin merkittävä osa”, Panu Tast sanoo.
Yksityiset optikkoliikkeet silmälääkärivastaanottoineen sekä yksityiset silmäsairaalat tuottavat silmäterveydenhuollon peruspalvelut. Julkisia silmäterveydenhuollon peruspalveluita ei ole. GfK:n ja Taloustutkimuksen** mukaan optikkoliikkeissä näitä palveluita käyttää vuosittain noin 1,5 miljoonaa henkilöä. Järjestelmä on yhteiskunnan kannalta taloudellinen, sillä uudet silmäpotilaat ohjautuvat silmälääkärin hoitoon optikoiden lähettäminä ilman, että toiminnasta syntyy yhteiskunnalle kustannuksia.
Väestön ikääntyminen moninkertaistaa silmäterveydenhuollossa diabetekseen-, kaihiin-, glaukoomaan- ja ikärappeumaan liittyvien tutkimus- ja hoitotapahtumien lukumäärän.
Hoitotakuuaikoja ja muun kiireettömän hoidon odotusaikoja tulisi NÄE ry:n mukaan lyhentää palvelusetelien avulla.
”Nykyiset hoitotakuuajat ovat kohtuuttomia. Perusterveen kaihista kärsivän potilaan tyypillinen odotusaika on kuudesta yhdeksään kuukautta. Glaukooman seuranta laahaa 12 kuukautta jäljessä”, Panu Tast sanoo.
”Terveydenhuollon palvelua tarvitsevalle asiakkaalle tulee säätää oikeus saada palveluseteli hänen tarvitsemaansa tutkimuksen tai toimenpiteeseen heti, kun julkisen terveydenhuollon kyky tuottaa palvelua säädetyssä ajassa on heikentynyt”, hän painottaa.
”Lisäksi kunnat, kuntayhtymät ja sairaanhoitopiirit on velvoitettava tarjoamaan terveydenhuollon asiakkaalle palveluseteliä, jos tutkimuksen tai toimenpiteen markkinahinta on pysyvästi julkisen tuotannon hintaa alhaisempi. Tämä edellyttää avointa ja yhteismitallista kustannuslaskentaa.”
Lisätiedot: Panu Tast, 040 5422 227, panu.tast@naery.fi, @PanuTast
