Kuka on heikkonäköinen ja kuka ei?
Näkövammainen ihminen voi olla heikkonäköinen tai sokea. Heikkonäköinen on henkilö, jonka molempien silmien kaukonäöntarkkuudet ovat lasi- tai piilolasikorjauksella <0.3. Lisäksi määrittämiseen vaikuttavat näkökenttien konsentriset supistumat ja näkökenttien sisäiset puutokset keskeisen 30 asteen sisällä.
– Myös häikäisyherkkyyden lisääntyminen sekä hämäränäön heikkous vaikuttavat. Haittaa lisäävät kuivasilmäisyys ja silmämotoriikan poikkeavuudet. Karsastuksesta johtuvat kaksoiskuvat eivät sinällään riitä näkövammaiskriteerien täyttymiseen, mutta lisähaittaa niistäkin koituu. Eri haitat laitetaan taulukkoon, josta saadaan haitta-aste, kertoo Tuula Kääriäinen Näkövammaisten liitosta.
Sokean paremman silmän laseilla korjattu näöntarkkuus on alle 0.05 tai näkökenttä supistunut halkaisijaltaan alle 20 asteeseen, tai jos toiminnallinen näkö on jostain muusta syystä vastaavalla tavalla heikentynyt.
Näkövammaiseksi ei luokitella ihmistä, jonka näkökyky pystytään korjaamaan laseilla normaaliksi tai jos toisessa silmässä on normaali näkö. Määrittely perustuu Maailman terveysjärjestön WHO:n luokitukseen, jossa otetaan huomioon mm. näöntarkkuus ja näkökentän puutteet.
”Väliinputoajia” on Suomessa noin 40 000–60 000
Heikentynyt näkö voi olla ihmiselle haitaksi, vaikka näkövammaisuuden kriteerit eivät täyttyisi. Optikko Timo Juurinen arvioi, että alentuneen näöntarkkuuden (0,4–0,8) piiriin kuuluu Suomessa kymmeniä tuhansia.
– Arvioin, että väliinputoajia on Suomessa noin 40 000–60 000. Eli suurin piirtein saman verran kuin heikkonäköisiä.
Suuri osa näköongelmaisista ”väliinputoajista” on iäkkäämpiä henkilöitä, joiden määrän odotetaan kasvavan noin 16 % eli 1,8 miljoonaan vuoteen 2030 mennessä.
Väliinputoajien näköongelmissa auttavat toiminnallisen näöntutkmius, sopivat silmälasit, kodin valaistuksen parantaminen ja sinne hankitut näkemistä tukevat apuvälineet.
– Näkemisen heikentyessä kaikki pääsääntöisesti haluaisivat nähdä kuten ennenkin silmälaseilla. Valon ja suurennuksen tarpeen kasvaessa joudumme kuitenkin tinkimään yleensä kahdesta asiasta: katseluetäisyydestä ja näkökentästä. Mitä suurempi suurennus, sitä pienempi katseluetäisyys ja myös pienempi näkökenttä, sanoo Juurinen, jonka optikkoliikkeestä löytyy laaja kattaus erilaisia näkemisen apuvälineitä.
Perustana optikon tekemä toiminnallisen näkökyvyn arviointi
Vaikka näöntarkkuus olisi normaali, näkeminen ei välttämättä silti ole miellyttävää. Ikääntyessä esimerkiksi kontrastiherkkyyden aleneminen on normaalia ja siksi sen mittaaminen on tärkeä osa ”väliinputoajan” toiminnallisen näkökyvyn arviointia. Samoin näkökentän, silmänpohjan ja silmänpaineen tutkiminen kuuluvat aina asiaan.
– Näöntarkkuus 0,3 ei välttämättä tarkoita sitä, että henkilön kokonaisnäkökyky on huono. Hän saattaa tällä näöllä erottaa pystyjuovia 10 kpl sentin alueella, mutta ei pysty lukemaan pientä tekstiä ilman suurennusta, Juurinen selittää.
Näöntutkimus tulee aina räätälöidä asiakaskohtaisesti ja pyrkiä keksimään ratkaisu, jolla asiakas pärjää paremmin normaalissa elämässä. Tarvittaessa voidaan tutkia silmien terveydentila, jotta saadaan selville esimerkiksi häikäisyn aiheuttaja tai silmien kuivuuden vaikutus näöntarkkuuteen.
– Huolellinen haastattelu on tärkeää, sillä yli 65-vuotiaalla on ongelmia kaikilla osa-alueilla, missä näköä tarvitaan. Tyypillisimpiä ovat kauppa-asioiden hoito, päivittäistoimet kotona, kuten siivous, ruuanlaitto ja harrastukset, kertoo Kääriäinen.
Silmäsairauksien oireita voidaan hoitaa myös optisilla ja teknisillä apuvälineillä
Erilaisten yleis- ja silmäsairauksien vaikutus näkemiseen yleistyy, kun optikolle tuleva täyttää 65 vuotta.Tutkimuksessa voi tulla esille myös haastavampia terveyteen liittyviä merkkejä, kuten diabeteksen ja verenpainetaudin aiheuttamia silmänpohjamuutoksia, silmän linssin (mykiön) samentumia sekä viitteitä mahdollisista silmäsairauksista, kuten esim. glaukoomasta.
Yleisimpiä sairauksia ovat kaihi ja silmänpohjan rappeuma.
Silmänpohjan rappeuma aiheuttaa arviolta 60 prosenttia yli 65-vuotiaiden näkövammoista ja on ikäihmisten yleisin sokeutumisen syy.
Noin kolmasosalla yli 65-vuotiaista on usein harmaakaihi toisessa tai molemmissa silmässä. Kaihia esiintyy 9,5 prosentilla yli 30-vuotiaista suomalaisista, mikä vastaa yhteensä 345 000 suomalaista. Luku on selvästi korkeampi kuin monissa muissa Pohjoismaissa.
Kaihi aiheuttaa näöntarkkuuden alenemaa, häikäistymistä, värien näkeminen vaikeutuu ja hämärässä erottelukyky heikkenee. Jos potilas ei täytä kaihileikkauksen ehtoja, monet näkemisen apuvälineet auttavat oireiden hoidossa ja helpotuksessa.
– Suurentavat apuvälineet, kontrastia parantavat suodatinlinssit, tietokoneeseen asennettavat suurennus- ja puheohjelmat sekä puhelaitteet auttavat kaihia sairastavia, Juurinen luettelee.
– Jos häikäisyherkkyys on lisääntynyt, absorptio- ja aurinkolasien värisävyjen kokeilu kannattaa. Luetun tekstin suurentaminen, tietokoneen taustavärin muuntaminen sopivammaksi voivat myös auttaa kaihin kohdalla, Kääriäinen jatkaa.
Lähinäkemistä parantavia apuvälineitä on paljon
Apuvälineillä pyritään siihen, että heikosti näkevä pystyisi käyttämään näköään mahdollisimman tehokkaasti. Apuvälineet helpottavat elämää silmäsairauden kanssa ja niillä pyritään samaan jokin tietty kohde tarkemmaksi ja jokin tietty toiminta helpommaksi.
– Hyvällä motivaatiolla uusien laitteiden opettelu muuttuneilla katseluetäisyyksillä tuo suurta iloa sekä potilaalle että laitteiden sovittajalle. Perusajatuksena on, että mitä yksinkertaisempi laite, sen helpompi käyttöönotto, Juurinen summaa.
Apuvälineet tulee määrätä asiakkaan tarpeiden mukaan. Esimerkiksi jos asiakkaan liikkuminen on hankalaa, kannattaa keskittyä lähikatseluna helpottaviin apuvälineisiin. Näitä on runsaasti.
Kuvasuurennoksen voi saada aikaan eri tavoin:
- suurentaminen etäisyyksiä muuttamalla
- suurentaminen kokoa muuttamalla
- suurentaminen optisilla apuvälineillä
- suurentaminen elektronisia laitteita käyttämällä
Valolliset kädessä pidettävät suurennuslasit ovat yleisimpiä apuvälineitä lähinäön ongelmiin. Asiakkaat, jotka tarvitsevat yli 6-kertaisen suurennustarpeen, siirtyvät digitaalisiin suurennuslaitteisiin, joissa ruudulle suurennettua kuvaa voidaan muokata suurennuksen ja väripohjien avulla.
Suurennosvälineitä on hyvä käyttää ajan tasalla olevien lähilasien kanssa.
– Itse käytän suurennusvalaisinta huoltotöissä, vaikka minulla on moniteho IOL-linssit, jotka toimivat oikein hyvin, mutta monesti koekehysten huollossa on niin pieniä ruuveja, että on helpompaa katsoa suurennuslasivalaisimen linssin läpi, Juurinen sanoo.
Suodatinlinssit vähentävät häikäisyä ja parantavat kontrastia
Suodatinlinssejä käytetään apuna ihmisille, jotka kokevat häikäistymisen ja kontrastien erottamisen ongelmallisena esimerkiksi jonkin sairauden seurauksena. Muun muassa näköhermon atrofiaa ja albinismia, silmänpohjan rappeumaa, kaihia ja glaukoomaa voidaan hoitoon linsseillä.
Häikäisy ei välttämättä estä näkemistä, mutta voi aiheuttaa epämukavuuden tunnetta, silmien väsymistä tai kontrastiherkkyyden alenemista. Värisävystä riippuen suodatinlinssien tarkoituksena on poistaa häiritsevää säteilyä tai vaihtoehtoisesti korostaa niitä aallonpituuksia, joiden havainnoille silmä on herkkä.
– Optikkoliikkeissä ei aina täysin ymmärretä, mitä häikäisyherkkyys tarkoittaa. Monille se tarkoittaa sitä, että vääränlaista valoa ei saa päästä mistään silmään. Silloin on äärettömän tärkeää valita todella suojaava erikoiskehys. Ja suodatetaan silmään juuri oikeanlaista valoa valitsemalla sopiva suodatinlinssi. Harmaa tai ruskea tavallinen aurinkolasilinssi muodikkaassa kehyksessä ei yleensä ole paras vaihtoehto, Juurinen sanoo.
Suodatinlinssien toimiminen on eri ihmisillä yksilöllistä. Tästä syystä eri sävyvaihtoehtojen kokeileminen ja vertailu käytännössä on tärkeää.Suodatinlinssien lisäksi myös polarisoivista linsseistä ja aurinkolaseista on hyötyä häikäisyherkille potilaille.
Valaisuratkaisut ja sisustusvalinnat vaikuttavat yli 65-vuotiaan näkemiseen
Oikealla värilämpötilalla ja riittävällä valon määrällä on iso merkitys ikääntyneen ihmisen näkemisessä. Esimerkiksi 50-vuotias tarvitsee kaksi kertaa enemmän valoa työskentelyyn kuin 20-vuotias.
Näkemisen kannalta tärkeintä valaistuksessa on kiinnittää huomio näkömukavuuteen ja valon laatuun. Kotona häikäisyä aiheuttavat ikkunasta tuleva päivänvalo ja sisätilan valaistus eli valon määrä, valonlähteen muoto ja sijainti.
Häikäisyä voi estää ja kontrolloida monella tapaa:
- Käytä ikkunan edessä kaihtimia
- Vältä työskentelyä ikkunan edessä
- Vältä sisätiloissa kiiltäviä ja heijastavia pintoja
- Suosi vaaleita värejä sisustuksessa
- Valitse valaisimia, joiden valo ei näy läpi valaisimesta
- Sijoita valaisimet kattoon, jotta valo on poissa suoralta katselulinjalta
- Suosi epäsuoraa valaistusta
Lamppujen valotehoa vertaillessa kannattaa kiinnittää huomiota wattimäärän sijaan lumen-arvoihin (lm). Watti kertoo vain sähkönkulutuksesta kun taas lumen-arvo kertoo valon tuotosta. Värilämpötila kannattaa valita käyttötarkoituksen mukaan. Tarkkaa työtä varten tarvitaan korkea valaistusvoimakkuus, jolloin tarvitaan kylmemmän väristä valoa. Lämmintä valoa käytetään yleensä tunnelmavalaistuksessa.
Eniten valoa tulisi olla keittiön ja kodinhoitohuoneen työtasolla sekä lukemiseen tarkoitetuissa paikoissa.
– Myös pihavalaistus kannattaa huomioida. Valoa tarvitaan riittävästi esimerkiksi sisäänkäyntien, autotallin ja kulkuväylien varrella, Kääriäinen muistuttaa.
