Koko digitaalisen kaupan nettomyynti kuluttajille Suomessa oli lähes kolme miljardia euroa viime vuonna. Ostokset niin koti- kuin ulkomaisista verkkokaupoista kasvoivat kuutisen prosenttia ja ensi vuodelle ennustetaan jo yhdeksän prosentin kasvua.
Maailman suurimman verkkokauppamarkkinan, Kiinan, ennustetaan kasvavan seuraavan viiden vuoden aikana jopa yli 70 prosenttia, ja toiseksi suurimman, USA:n, lähes 50 prosenttia. Suomen kasvuvauhdin ennustetaan olevan samaa tasoa muiden Pohjoismaiden kanssa, n. 40 prosentin paikkeilla vuoteen 2023 mennessä.
Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja kertoo digitaalisen kasvun nojaavan Suomessa muita Pohjoismaita enemmän ostajamäärän kasvuun.
– Muissa Pohjoismaissa kasvu perustuu paljon vuotuisen ostoskorin kasvuun, hän kuvaa.
Lähde: Statista, Jaana Kurjenoja February 2019.
Lähde: TNS Kantarin Kaupan liiton toimeksiannosta toteuttama kuluttajatutkimus verkko-Jaana Kurjenoja ostamisesta 2018.
Näe-lehti poimi neljä kansainvälisessä verkkokaupassa näkyvää kehityssuuntaa Kaupan liiton selvityksestä.
1.Asiakas arvostaa helppoutta
Saumaton ostokokemus, jota eivät häiritse turhat klikkaukset tai hyppiminen eri palveluiden, kuten verkkopankin, kaupan ja logistiikkayrityksen, välillä, on yhä tärkeämpi kilpailuetu. Kun kilpailijan kauppa on vain yhden klikkauksen päässä, asiakas valitsee useimmiten sen, joka tarjoaa helpon kokemuksen.
Maksaminen kehittyy kuluttajalle yhä yksinkertaisemmaksi. Kuluttaja ei todennäköisemmin keskeytä ostosta maksuvaiheessa, jos maksaminen sujuu nopeasti ja vaivattomasti. Apple Payn tai Google Payn kaltaisia sähköisiä lompakoita kehitetään juuri tätä varten.
Sähköinen maksaminen kehittyy myös kivijalkakaupassa. Kassattoman Amazon Go:n ennakoidaan avaavan Euroopan ensimmäisen kivijalkamyymälänsä Lontooseen piakkoin.
2. Kauppa siirtyy yhä vahvemmin mobiiliin
Mobiilin merkitys edelleen kasvussa, ja on erittäin tärkeää, että koko ostopolun kaikki vaiheet on tehty mobiilissa toimiviksi. Kaupan liiton mukaan viime vuonna jo 39 prosenttia ostoksista tehtiin mobiilisti, puhelimella tai tabletilla, kun vuonna 2016 osuus oli vain 27 prosenttia.
Esimerkiksi Briteissä 74 % vierailuista brittiläisiin verkkokauppoihin tehtiin mobiililaitteella ja 26 % tietokoneella viime vuoden viimeisellä neljänneksellä – itse ostoista älypuhelimella tehtiin 40 %.
Varsinkin muotikaupassa mobiilin käyttö pitkin kuluttajan ostopolkua on yksi suurista kehityksen ajureista. Kauppa on myös osa pukeutumista, kun älykellot ja -sormukset, joilla voi ostaa tuotteita, yleistyvät. Älykellomarkkinoiden markkinajohtajat ovat Apple Watch ja Xiaomi.
Lähde: TNS Kantarin Kaupan liiton toimeksiannosta toteuttama kuluttajatutkimus verkko-ostamisesta.
3. Toimitukset mukailevat asiakkaan toiveita
Toimitustapoja kehitetään – toimitusten hitaus ja epämukavuus ovat yksi verkkokaupan ratkaisemattomista ongelmista. Kyse on sekä kuluttajan arjen helpottamisesta että kaupan kustannusten hallinnasta.
ICA kokeilee Ruotsissa parhaillaan ruoan verkkokauppatoimituksia, joissa kuljettaja vie ostokset suoraan sisälle asiakkaan kotiin ja jääkaappiin eikä asiakkaan tarvitse huolehtia toimitusajoista. JD.com Kiinassa kokeilee parissakin kaupungissa toimituksia robotin avulla.
Verkkokaupan kasvua tukee edelleen, jos toimitusten takia ei tarvitse päivystää kotona tai muuten nähdä vaivaa tuotteen vastaanottamiseksi.
4. Haut tehdään hakukoneen sijasta markkinapaikoilla
Ostopolku alkaa yhä useammin some-kanavilla, kuten Instagramissa, ja monet tekevät myös ostoksensa suoraan siellä. Hakuihin käytetään usein markkinapaikkoja, kuten Amazonia, eBayta, Rakutenia tai Alibabaa. Ne kaupat, brändit tai tuotteet, joita ei alustoilta löydy, eivät välttämättä päädy lainkaan kuluttajan tietoisuuteen, kun Google ja muut hakukoneet saattavat jäädä polun varrelta kokoaan pois.
Kaupoille markkinapaikat ovatkin houkuttelevia kumppaneita tarjotessaan kaiken tuoteasettelusta maksamiseen ja asiakaspalveluun, valmiin käyttäjäkunnan potentiaalisiksi asiakkaiksi sekä vielä tehokkaat hakukonetoiminnot. Erityisesti kapeilla niche-markkinoilla on tärkeää olla helposti löydettävissä – kuluttajat eivät välttämättä etsi lainkaan alustan ulkopuolelta.
Optisessa digikaupassa liikkuvat piilolinssit
Silmälasien myyntiin sisältyvät oleellisena osana terveyspalvelut, joita pääosin tuotetaan kivijalkaympäristössä. Suurin osa haluaa myös kokeilla kehysten sopivuuden kasvoilleen tosimaailmassa – silmälaseja ostetaan esimerkiksi vaatteisiin verrattuna harvoin, eikä niiden istuvuuteen ole olemassa mittajärjestelmää tai muuta keinoa varmistua niiden sopivuudesta. Lisäksi ne tuotetaan asiakasta varten oikeilla määrityksillä tiettyyn kehykseen, ja siten tulevat harvoin suoraan varaston hyllyltä.
Piilolinssien kaupasta Suomessa sen sijaan hieman yli puolet syntyy verkkokaupassa. Niiden verkkokaupan liikevaihto on noin 12 miljoonaa euroa, kun silmälaseja Suomeen ja ulkomaille myydään noin viidellä miljoonalla eurolla.
Pelkästään verkossa toimivien yritysten osuus optisen alan vähittäiskaupassa on Suomessa pieni – niiden ja ketjujen ulkopuolisten liikkeiden markkinaosuus oli viime vuonna 13 prosenttia.
– Toisin kuin muualla maailmassa, Suomessa piilolasien verkkokauppakin syntyy suurelta osin kivijalkaliikkeiden omasta digitaalisesta kaupasta ja vain verkkokauppaa harjoittavien osuus on pieni, kertoo Näkemisen ja silmäterveyden toimiala NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast.
– Piilolasien käyttöön liittyvä terveydenhuollon palvelu tuotetaan usein kivijalkaliikkeissä, ja niiden myynti – kivijalassa tai digitaalisesti – yhdistyy tähän palveluun saumattomasti.
Tekstissä on käytetty lähteenä Kaupan liiton selvitystä, joka julkaistiin maaliskuussa 2019. Selvityksestä vastasi Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja.
Selvityksessä verkkokaupalla, digiostamisella tai verkko-ostamisella tarkoitetaan kuluttajien digitaalisten kanavien kautta suoraan yritysten kanssa käymää uusien tavaroiden kauppaa. Osa verkkokaupan suuruutta, käyttäjämääriä, maksutapoja jne. koskevista tiedoista perustuvat Statistan tietokantaan. Selvityksessä käytettiin myös tietoja, jotka perustuvat Statistan tietokantaan sekä TNS Kantarin vuoden 2018 aikana Kaupan liitolle tekemään kuluttajatutkimukseen, sekä tietoja, jotka perustuvat TNS Kantarin Kaupan liitolle tekemään kuluttajatutkimukseen suomalaisten eniten käyttämistä ja pitämistä verkkokaupoista.
