Kaupan liitto ennustaa suomalaisten kaupan alan yritysten vähenevän merkittävästi seuraavalla vuosikymmenellä. Jo 2010-luvulla on nähty kaupan alan yritysten määrän pienenevän, pääasiassa erikoiskaupan tietyillä aloilla, mm. muotikaupassa.
Samansuuntainen ennuste on tehty myös Ruotsissa. Katoavien kauppojen myötä vähenee myös työ: arvion mukaan vähittäiskauppa menettää 11 000–25 000 työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä ja tukkukauppa 5000.
Kehitystä voi kuvata huolestuttavaksi, koska kaupan ala on paitsi Suomen suurin työllistäjä, myös suurin veronmaksaja ja yksi suurimmista investoijista. Kaupan osuus Suomen bruttokansantuotteesta on kymmenen prosenttia. Ulkomaisen verkkokaupan kasvaessa tulee kehitys näkymään lopulta myös katukuvassa, kun kauppojen määrä konkreettisesti vähenee.
Kaupan kansainvälistyminen on tuonut kuluttajien ulottuville laajemman tarjonnan ja runsaasti valinnanvaraa, joka kirittää myös kotimaisia yrityksiä parempiin palveluihin, tuotekehitykseen ja asiakaskokemukseen. Tuskin kukaan ikävöi aikoja, jolloin Suomesta piti lähteä länsinaapuriin ostoksille laajan, edullisen ja ajanmukaisen valikoiman perässä.
Kuitenkin kotimaassa pääkonttoria pitäviäkin yrityksiä tarvitaan niiden luoman arvonlisän vuoksi. Tuotekehitys, suunnittelu- ja tutkimustoiminnot synnyttävät enemmän arvoa kuin itse fyysinen tuote.
Erikoiskaupan suurimmista aloista kodintekniikan ja elektroniikan erikoiskaupassa yrityskato on ollut vaatetuksen jälkeen toiseksi suurinta
Yritysten määrä vuosineljänneksittäin
Lähde: Kasvukatsaus, Tilastokeskus / Jaana Kurjeoja
Vähittäiskauppa
menettää Suomessa 11 000−25 000 työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä, tukkukauppa 5
000
Työllisten
määrän ennustettu kehitys
Työllisten
määrä Työvoimatutkimuksen mukaan
Suomessa vähittäiskaupan työllisten ennustetaan vähenevän 7−16 % ja tukkukaupan 6 %.
Lähde: Kasvukatsaus, Tilastokeskus / Jaana Kurjeoja
Erikoiskauppa ketjuuntuu
Lähes tauotta kasvu-uralla ollut optisen alan kauppa on jatkanut keskittymistään ketjuihin, joka on vähentänyt yksittäisten yritysten lukumäärää, mutta pitänyt toimipaikkojen määrän samana ja kasvattanutkin sitä.
Ketjuuntuminen on yleisesti erikoiskauppaa koskeva trendi. Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja arvioikin, että Suomeen on tulossa lisää suuria, hyvän hankintavoiman omaavia erikoiskaupan ketjuja.
Yrityksiä perustetaan kaupan alalle entistä vähemmän
Kokonaisuutena kaupan kirjo on supistumassa, ja toimialalla aloittaa entistä vähemmän uusia yrityksiä.
– Tämä on huolestuttavaa, koska nuoret yritykset uudistavat alaa kuin alaa tehokkaasti. Ne tuovat mukanaan uutta ajattelua ja innovaatioita, sanoo Kurjenoja.
– Kaupan ala on perinteisesti ollut helppo, matalan kynnyksen ala, jolle perustaa oma yritys. Nyt asetelma on kuitenkin muuttunut. Ilmiötä ei ole nähtävissä muilla aloilla, vaan se koskee nimenomaan kauppaa.
Erityisen nopeaa nuorten yritysten väheneminen on ollut erikoiskaupassa
Alle viisi vuotta toimineiden yritysten osuus alan yrityskannasta, %
Taustalla Euroopan laajuiset trendit
Kaupan alaa muokkaavat maanosan laajuiset, jatkuvasti voimistuvat trendit: kaupungistuminen, väestön ikääntyminen, kilpailun kansainvälistyminen ja digitalisaatio, sekä hitaasti kasvava talous.
1. Kaupungistuminen tyhjentää taajamia
Väestön keskittyminen tiiviimmin isoihin kaupunkeihin hiljentää maaseutua ja pienempiä taajamia. Kaupan yritykset joutuvat pohtimaan, kannattaako toimipisteen säilyttäminen pienessä kylässä vai keskittääkö toiminta kasvukeskuksiin. Strategisesti voi olla perusteltua säilyttää tappiotakin tekevä kauppa myös pikkukylällä, jos toimipisteiden verkosto on laaja. Pienenevistä taajamista karkaa kuitenkin työikäisten mukana myös ostovoima, ja moni kauppa sulkee ovensa.
Optisen kaupan lähes 700 toimipistettä luovat poikkeuksellisen kattavan verkoston, jonka avulla Suomen väestölle on turvattu myös silmäterveyspalvelujen saatavuus koko maan alueella Hangosta Utsjoelle. Optikkoliikkeistä noin 90 prosentissa tarjotaan myös silmälääkäripalvelut.
2. Vanheneva väestö shoppailee vähemmän, mutta kaipaa terveyspalveluita
Vanhempi väestö kuluttaa keskimäärin nuoria enemmän ja heidän kulutuksensa kohdistuu merkittäviltä osin palveluihin, mm. hyvinvointi- ja terveyspalveluihin sekä matkailuun. Näkemisen ratkaisuja ja silmäterveyden palveluja tullaan tarvitsemaan jatkuvasti runsaammin. Optikkoliikkeissä tehdään silmälasikaupan ohella mm. näön- ja silmäterveystutkimuksia.
Muussa erikoiskaupassa väestön vanheneminen voi olla uhkakuva, mutta optisella kaupalla on ikääntyville paljon tarjottavaa. Näkö on ihmisen tärkein aisti, josta huolehtimalla vanhuksilla on enemmän omatoimisia vuosia edessään.
3. Kilpailun kansainvälistyminen ja digitalisoituminen jatkuvat
Yleisestikin ottaen kotitalouksien kulutuksesta yhä isompi osa ohjautuu palveluiden ostoon tuotteiden sijasta. Kansainvälisen verkkokaupan suosion kasvun vuoksi tuotekauppaan sijoitetut eurot kilahtavat nekin yhä useammin muun kuin suomalaisen vähittäiskaupan tilille.
Digitalisaation ja automatisaation tuoma tehokkuus mahdollistaa tuottavuuden ja myynnin kasvun ilman, että työvoiman tarve välttämättä kasvaa.
– Kaupassa ei enää ole itsestään selvää, että liikevaihdon kasvu luo työtä. Digitalisaatio ja automatisaatio mahdollistavat sekä kustannuskilpailun että asiakaspalvelun parantamisen, sanoo Kaupan liiton Kurjenoja.
Optisen kaupan alalla digitalisaatio tuo mukanaan runsaasti mahdollisuuksia.
– Iso osa optikkoliikkeistä muuttuu lähitulevaisuudessa yhä selvemmin yksiköiksi, joiden näkemisen tuotteiden ja palveluiden pariin tullaan aidon ihmiskohtaamisen vuoksi, arvioi Näkemisen ja silmäterveyden toimiala NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast.
– Silmälasimääräyksiä tehdään jatkossa digitaalisten palveluiden yleistyessä myös muissa kanavissa kuin fyysisissä optikkoliikkeissä. Mm. etäyhteyden käyttö konsultoinnissa ja automaattidiagnostiikka ovat digitalisaation mahdollistamia palveluita, jotka ovat jo käytössä, Tast kertoo.
4. Talous kasvaa, mutta maltilla
Edelleen kasvava työllisyys tukee ostovoimaa, joka tulee kasvamaan vielä pari vuotta. Vähittäiskauppa kasvaa Kaupan liiton ennusteen mukaan kahden prosentin vauhtia, ja hidastuu sitten yhteen prosenttiin. Näin hitaan kasvun ei uskota luovan nopean kasvun edellytyksiä kotimaiselle kaupalle.
Tasapuolinen kilpailuasetelma taattava
Kotimaiselle kaupalle syntyy kustannusrasitteita sääntelystä, joka koskee vain Suomessa tai Euroopan unionissa päämajaansa pitäviä yrityksiä. Eurooppalaiset kaupan alan yritykset panostavat jo lainsäädännön vuoksi huomattavasti resursseja erilaisiin järjestelmiin ja prosesseihin, joilla varmistetaan tuotteiden turvallisuus, laatu ja esimerkiksi kierrätettävyys.
Kilpailuasetelma vääristyy, kun samat säännökset ja lait eivät koske vaikkapa kovassa kasvussa olevaa kiinalaista verkkokauppaa, jota kuitenkin myös eurooppalaiset kuluttajat käyttävät runsaasti sen edullisen hintatason vuoksi. Kotimaisen ja eurooppalaisen kaupan yritysten lainsäädännön vuoksi kantamat kustannukset jäävätkin helposti kuluttajilta piiloon, kun halvat hinnat houkuttavat.
– Tuottajavastuu, kuluttajansuoja ja turvallisuusvaatimukset ovat hyvin eri tasoilla eri maiden ja maanosien välillä, Tast muistuttaa.
– Terveydenhuollon palveluissa ja lääkinnällisten laitteiden, kuten piilolinssien, tuotekaupassa riskit kuluttajalle ovat todellisia.
Lähteenä on käytetty Kaupan liiton elokuussa julkistamaa selvitystä Kaupan yritysrakenteen kehitys – Näkymä vuoteen 2030. Selvityksestä vastaa pääekonomisti Jaana Kurjenoja. Tarkastelun pohjana käytettiin Yritykset-tilastoa sekä Tilastokeskuksen Kasvukatsausta.
