Vaatteet ja jalkineet ovat suomalaisten ostoslistan kärjessä, mutta myös viihde- ja viestintäelektroniikkaa ostetaan paljon. Päivittäistavaraostoksissa verkkokaupan osuus on vielä pientä eli noin 0,4 % mutta se on kovassa kasvussa. Muutaman vuoden kuluttua päästään jo samoihin lukuihin kuin Ruotsissa, jossa ruoan nettiostosten osuus on vajaa kaksi prosenttia, sillä kasvu on meillä selvästi naapurimaata nopeampaa.
Verkkokaupan kasvusta pitäisi Suomessa toimivien kauppojen pystyä ottamaan tukeva siivu, jotta jatkossakin kauppa olisi elinkeinoelämän suurin työllistäjä ja ylivoimaisesti merkittävin nuorten työllistäjä. Kaupan osuus Suomen bruttokansantuotteesta on kymmenen prosenttia, joten sen menestyksellä on myös laajempaa merkitystä. On kyse koko kansantalouden hyvinvoinnista sekä verokertymän varmistamisesta. Kaupan kilpailukyvyn on siis oltava kunnossa.
Ruoan osalta siivun ottaminen ei tietenkään ole ongelma, mutta kulutustavaroissa kilpailu on osin epäreilua. Tämä johtuu siitä, että EU:n ulkopuolisiin verkkokauppoihin eivät kohdistu samanlaiset vastuut ja velvoitteet kuin sisämarkkinoiden toimijoihin. Tulli- ja postimaksuissa sekä tuottajavastuukustannuksissa ne ovat vapaamatkustajia samoin kuin tuoteturvallisuusvaatimuksissa.
Kaupan liitto ei vastusta ympäristö-, kemikaali- tai tuotesääntelyn järkevää kehittämistä, mutta sääntelyn täytyy asettaa samat vaatimukset kaikille. EU:n ulkopuoliset verkkoalustat ja niillä tuotteitaan myyvät yksittäiset kauppiaat toimivat nyt käytännössä sääntelyn ulkopuolella eikä valvontaviranomaisilla ole keinoja tai resursseja estää esimerkiksi tuotelainsäädännön vastaisten tuotteiden saattamista EU:n markkinoille. Verkkokaupan kautta tuleekin Eurooppaan jälleen aineita, jotka on kielletty jo vuosia sitten EU:n kemikaalilainsäädännössä.
EU:n ulkopuolisissa maissa toimivat yritykset saavat lainsäädännön vaatimuksia noudattaviin suomalaisyrityksiin nähden merkittävästi kustannuksiin vaikuttavaa kilpailuetua. Suomalaisen vähittäiskaupan on lisäksi yhä vaikeampaa siirtää sääntelystä aiheutuvia lisämenoja hintoihin.
Ainoa järkevä tie edetä on saattaa globaali verkkokauppa samojen pelisääntöjen piiriin. Tehtävä ei ole helppo, sillä muutoksen aikaansaaminen ei ole pelkästään EU:n saatikka Suomen käsissä. Maan hallitus voi kuitenkin lisätä toimiaan, jotta nämä asiat saadaan vahvasti pian aloittavan uuden komission asialistalle. EU:n on toimittava nykyistä aktiivisemmin. Ensimmäiseksi pitää saattaa Euroopassa toimivat alustat sisämarkkinoita koskevien tuoteturvallisuus- ja tuottajavastuun piiriin myös niiden välittämien ei pelkästään itse myymien tuotteiden osalta. Tämän lisäksi myös kauppasopimuksiin on sisällytettävä verkkokaupan pelisääntöjä koskevat tiukat toimintatavat.
Toimia tarvitaan nopeasti, sillä epäreilu kilpailu heikentää kaupan alan kehittymistä. Vaikka suomalainen kauppa on alan toimijana erinomainen teknologian hyödyntäjä ja monessa asiassa edelläkävijä, eri säännöillä pelaajat on saatava kuriin.
Mari Kiviniemi
Kirjoittaja on Kaupan liiton toimitusjohtaja.
