Vuonna 1949 perustettu optikkokoulu, viralliselta nimeltään Erikois-Optikkojen Liiton Koulu, oli suuri askel kotimaiselle näkemisen ammattilaisten osaamiselle ja siten startti myös Suomen väestön paremmalle näönhuollolle.
Uuden oppilaitoksen yhteydessä toimi vuodesta myös 1954 kaksivuotinen silmälasintajia kouluttava optisen alan ammattikoulu.
– Ennen oman optikkokoulun perustamista oli oppia haettu mm. Saksasta ja muualtakin rajojen takaa. Alalla työskenteli runsaasti itseoppineita henkilöitä, joten osaamisen taso oli varsin kirjavaa, kertoo Eero Kokko, joka on kouluttanut optikoita ja optometristeja Suomessa jo lähes neljän vuosikymmenen ajan.
– Aluksi oppilaita otettiin sisään vain joka toinen vuosi, mutta 70-luvun lopulle tultaessa aloitti uusi kurssi joka vuosi. Ryhmät olivat n. 25 hengen vahvuisia, Kokko kertoo.
Alan johtava yritys Instrumentarium perusti myös oman optikoita kouluttavan oppilaitoksensa vuonna 1964.
Optikkomestariksi pystyi näyttötutkinnolla valmistumaan 1970-luvulle asti, jolloin optikkokoulutus siirtyi valtiolle ja perustettiin Helsingin IV sairaanhoito-oppilaitoksen optikko-osasto. Samassa yhteydessä sekä optikkokoulu että Instrumentariumin oma optikkokoulutus lakkautettiin.
– Ammattikorkeakouluja alettiin perustaa 1990-luvulla Suomeen, josta lähtien optikkoja ja sittemmin optometristeja on koulutettu korkeakoulutasolla Helsingissä ja Oulussa, kertoo Kokko.
Kiertävistä kaupustelijoista laillistetuiksi terveydenhuollon ammattihenkilöiksi
1800-luvulla silmälaseja tekivät mm. kiertävät linssinhiojat ja ns. instrumenttimaakarit, joiden repertuaariin kuului myös muiden optisten välineiden, kuten kaukoputkien ja suurennuslasien kauppa.
Myöhemmin valmissilmälaseja myivät pääasiassa kellosepät, joista jotkut etenivät kelloseppäoptikoiksi. Ammattikunnan osaamiseen sisältyi silmälasien räätälöinti yksilön tarpeen mukaan. Tämä ammattikuntalaitosmenetelmällä tapahtunut pätevöitymisväylä lopetettiin 1960-luvun alussa, kun optikko-tutkintonimike laillistettiin.
Näkemisen asiantuntijaksi ammattikorkeakoulusta
Nykyisin optometristiksi opiskellaan ammattikorkeakoulussa optometrian koulutusohjelmassa, joko Helsingissä Metropolia Ammattikorkeakoulussa tai Oulun ammattikorkeakoulussa. Laajuudeltaan tutkinto on 210 opintopistettä, ja sen suorittamiseen menee noin kolme ja puoli vuotta.
Optometristi ja optikko ovat ammattinimikkeitä, joita käyttää laillistettu optikko. Optometristilla on rajattuun lääkkeenmääräämiseen oikeuttava koulutus sekä pätevyys silmien terveystarkastuksien tekoon. Ne laillistetut optikot, joilla ei ole rajattuun lääkkeenmääräämiseen oikeuttavaa koulutusta, käyttävät ammattinimikettä optikko. Nykyisin valmistuu vain optometristeja – optometrian peruskoulutukseen kuuluu osio, jonka myötä opiskelijat saavat oikeudet rajattuun lääkkeenmääräämiseen. Optikkokoulutuksen saaneet voivat suorittaa erillisen lisäkoulutuksen oikeudet saadakseen.
Kliinisissä optikon tehtävissä työskentelevien henkilöiden määräksi arvioitiin vuonna 2018 n. 1560 henkeä, joiden lisäksi toimialalla työskentelee satakunta optikkoa erilaisissa tehtävissä mm. tukkuliikkeissä, järjestöissä, oppilaitoksissa ja alan yrityksissä toimihenkilöinä tai johtotehtävissä. Arvion mukaan vuoden 2019 alussa Suomessa on noin 780 optometristia ja 720 optikkoa.
