Liikenneturvallisuuden merkitys korostuu syys- ja talvikaudella, kun ajokelit huononevat ja illat ovat pimeitä. Moni muistaa ulkoiset tekijät, kuten heijastimen ja talvirenkaat, mutta näkemisen vaikutus liikenneturvallisuuteen saattaa unohtua. Lue, mitä hyvällä liikennenäöllä tarkoitetaan, kuka sen tutkii ja minkälaisia haasteita kuski kohtaa tien päällä.
Mitä liikennenäkemisellä tarkoitetaan?
Liikenteessä kuljettajan tiedonkeruu tapahtuu pääosin näköaistin kautta. Ihmisaivojen havaintotoiminnot, päätöksenteko ja reaktiot toimivat parhaiten nopeuksissa, jotka ihminen saavuttaa itse liikkuen, kävellen tai juosten.
Liikenteessä ihminen joutuu kuitenkin liikkumaan kymmeniä kertoja nopeammalla vauhdilla. Liikkumisnopeuden kasvattaminen kaventaa toiminnallista näkökenttää, jolloin havainnointi vaikeutuu.
– Hyvä liikennenäkeminen perustuu kykyyn havainnoida riittävällä tasolla ympäristöä nopeuteen suhteutettuna, summaavat Instrun optisen toiminnan johtaja Matti Tyynilä ja konsultoiva optikko Tuomo Turpeinen.
Liikenteessä vaaditaan siis hyvää näöntarkkuutta, kontrastinäköä, hämäränäköä ja riittävää näkökenttää, jotka kaikki vaikuttavat reagointikykyyn. Heikko näkö tarkoittaa usein pitkää reaktioaikaa, mikä kasvattaa onnettomuusriskiä.
Liikenneturvan tuoreiden tilastojen mukaan vuoden 2019 tammi–elokuussa tapahtui kaikkiaan 2 595 henkilövahinkoon johtanutta tieliikenneonnettomuutta. Onnettomuuksissa kuoli 145 ja loukkaantui 3 298 ihmistä. Kuolleita oli kuusi enemmän ja loukkaantuneita 283 vähemmän kuin vuoden 2018 vastaavana aikana.
Hämäränäkö heikkenee iän myötä
Liikennenäkemisen yhteydessä puhutaan usein hämäränäöstä. Sillä tarkoitetaan silmien kykyä tottua valaistuksen määrän vaihtumiseen, kun siirrytään valoisasta hämärään ja pimeään ja päinvastoin.
– Liikenteessä tämä korostuu, kun silmän näkökyky palautuu häikäistymisestä vastaantulevan auton valojen kohtaamisen jälkeen normaaliksi.
Hämäränäkö heikkenee luonnollisesti iän myötä, kun silmän rakenteet eivät enää läpäise valoa yhtä hyvin. Häikäisystä palautuminen kestää siis vanhemmilla pitempään kuin nuorilla.
Hämäränäkö on kuitenkin hyvin yksilöllistä.
– Silmä mukautuu kirkkaaseen nopeasti, mutta on hyvin yksilöllistä, missä ajassa silmä mukautuu siirryttäessä kirkkaasta hämärään. Tämä voi viedä parista minuutista yli puoleen tuntiin. Tärkeää onkin tunnistaa oma mukautumisaikansa, Tyynilä ja Turpeinen kertovat.
– Silmä mukautuu kirkkaaseen nopeasti, mutta on hyvin yksilöllistä, missä ajassa silmä mukautuu siirryttäessä kirkkaasta hämärään.
Matti Tyynilä & Tuomo Turpeinen
Heikon hämäränäön taustalla voi olla silmäsairaus
Jos tiellä liikkuja kokee hämärässä ajamisen hyvin haastavaksi, on suositeltavaa vältellä ajamista pimeällä. Kannattaa kuitenkin ensin huolehtia siitä, että sekä silmälasilinssit että tuulilasi ovat puhtaat, eikä niissä ole naarmuja. Myös pinnoitteet on hyvä tarkistaa.
– Saatavilla on myös kontrastia parantavia linssejä, jotka tehdään yksilön tarpeiden mukaan. Tarvittaessa likinäköiselle voidaan laittaa hieman lisää voimakkuutta ajolaseihin tukemaan näkemistä pimeällä.
Tärkeintä on, että oma silmälasikorjaus on ajan tasalla. Miinuslasien käyttäjillä tällä on suurempi vaikutus, sillä silmä ei pysty auttamaan näön korjaamisessa, mikäli voimakkuutta on liian vähän.
Myös silmä- ja yleissairauksilla voi olla vaikutusta hämäränäön heikkenemiseen.
– Tyypillisimmin tällöin puhutaan kaihista ja verkkokalvoon vaikuttavista sairauksista. Jos oireita ilmenee, kannattaa hakeutua näönhuollon asiantuntijan luo arvioitavaksi. Silmäsairauksien hoidosta vastaa silmälääkäri, Tyynilä ja Turpeinen ohjeistavat.
Ajokorttiluokka vaikuttaa liikennenäkemisen vaatimuksiin
Riskitilanteita voi parhaiten välttää, kun minimoi ajamisen huonossa säässä. Ammattilainen ei voi kuitenkaan jättää ajamatta kelin tai olosuhteiden takia, ja siksi hyvä liikennenäkö kuuluu esimerkiksi raskasajoneuvoa ajavan tai taksikuskin ammattivaatimuksiinsa. Näkökentältä, näöntarkkuudelta ja kontrastinäöltä vaaditaan muita kuljettajia enemmän.
Harley Argillander on ollut Niemi Palveluilla töissä noin seitsemän kuukautta. Näkö testattiin heti Instrun näöntarkastuksessa. Ajotunteja kertyy viikossa noin 20–30 h, joten liikennenäkemisen on oltava kunnossa.
– Näköaisti on tärkein aistini, joten sen tutkiminen on tärkeää. Vielä en ole tarvinnut näönkorjausta.
Argillander ajaa usein päivisin, mutta joskus päivät venyvät iltaan ja yöhön. Silloin erityisesti toisten autojen valojen häikäisy aiheuttaa ongelmia. Pimeässä ajamista voi kuitenkin ennakoida.
– Varaudun pimeään vuodenaikaan nukkumalla tarpeeksi, jotta olisin ratin takana pirteä. Huolehdin myös auton ikkunoista ja peileistä, jotta niistä näkee selvästi liikenteessä.
Taustapeilin voi säätää häikäisyä estävään asentoon manuaalisesti ja uusissa autoissa se tummenee pimeällä automaattisesti. Kuljettajan näkemismahdollisuuksia pimeällä voidaan parantaa myös pimeänäköavustimella, eli pimeännäkökameralla. Se kuvaa pimeää tietä, ja ilmoittaa esimerkiksi varoitusäänellä, jos ajolinjalla on ihminen tai eläin.
– Varaudun pimeään vuodenaikaan nukkumalla tarpeeksi, jotta olisin ratin takana pirteä.
Harley Argillander
Yksi suurimmista liikenneriskeistä mahtuu housujen taskuun
Puhelimen käyttö on yleistynyt, eikä edes ajaminen tunnu estävän kuljettajan tartuttamista vilkkuvaan luuriin. Matkan aikana saadut viestit ja ilmoitukset tekee mieli katsoa heti, mikä aiheuttaa monenlaisia haasteita näkemiselle.
Ensinnäkin puhelinta katsoessa huomio on muualla kuin liikenteessä, mikä heikentää reagointikykyä. Toiseksi katseen tarkentaminen takaisin liikenteeseen vie oman aikansa ja näkymä pitää aina opetella täysin uudelleen. Kolmas huomioitava tekijä on kännykän käyttö pimeällä.
– Kirkas, voimakkaasti valaistu ruutu heikentää kykyä erottaa ympäristöä, kun katseen palauttaa liikennenäkymään. Silmä joutuu tekemään huomattavasti enemmän töitä, jolloin palautumisaika pitenee, Tyynilä ja Turpeinen muistuttavat.
Lyhyetkin vilkaisut nostavat onnettomuusriskiä, ja siksi puhelimen käyttöä liikenteessä tulee ehdottomasti välttää.
– Kerran minua vastaan tuli yhdistelmäkuorma-auto puoliksi vastaantulevien kaistaa pitkin ja sain juuri ja juuri väistettyä omalla autollani. Kyllä siinä tulee miettineeksi, että onkohan kuski tarpeeksi hereillä tai eihän se tuijota puhelinta ajaessa, Argillander kertoo.
Tutkimaton näkö on aina turvallisuusriski
Liikennenäkeminen on aina yhteydessä liikenneturvallisuuteen. Kukaan ei ole liikenteessä yksin, joten heikko näkö vaikuttaa suoraan myös muiden ihmisten turvallisuuteen.
Kuljettajalla itsellään on suurin vastuu huolehtia siitä, että hänen näkökykynsä on ajan tasalla ja vastaa ajokorttiryhmän mukaisia vaatimuksia. Asiantuntijalle kannattaa hakeutua heti, jos mitä tahansa oireita ilmenee. Liikennenäkemistä tutkivat näönhuollon ammattilaiset, optikot, optometristit ja silmälääkärit. Usein myös terveyskeskus- ja työterveyslääkärit tutkivat muun ajoterveyden yhteydessä liikennenäkemisen osa-alueita.
Tyynilä ja Turpeinen kuitenkin huomauttavat, että näkökyky kannattaa tarkistuttaa säännöllisesti, vaikkei oireita olisikaan. Muutokset näkemisessä tapahtuvat usein niin hitaasti, ettei ihminen huomaa niitä itse. Lisäksi toinen silmä yleensä auttaa korjaamaan toisen puutteita.
– Osa ihmisistä myös elää huonon näkökyvyn kanssa edes tiedostamatta, millaisia riskejä aiheuttavat liikenteessä.
Jotta näköjärjestelmän tilanne tunnetaan ja mahdolliset poikkeamat saadaan ajoissa kiinni, yleinen suositus on käydä optikolla 2–3 vuoden välein ja silmälääkärillä vähintään kerran viidessä vuodessa. Käyntien tarve tihenee, mitä vanhemmaksi tulee.
Liikennenäköä tutkittaessa asiakkaalle tehdään täydellinen refraktio. Sen lisäksi näöntutkimuksessa keskitytään binokulariteetin tutkimiseen ja toiminnallisen näkemisen osa-alueisiin, kuten kontrastinäköön, näkökenttään ja reaktioaikaan.
– Osa ihmisistä myös elää huonon näkökyvyn kanssa edes tiedostamatta, millaisia riskejä aiheuttavat liikenteessä.
Matti Tyynilä & Tuomo Turpeinen
3 x muista aina liikenteessä:
- Vaikuta niihin asioihin, joihin voit. Ympäristöön ja säähän ei voi vaikuttaa, mutta moneen muuhun asiaan voi. Pidä silmälasien, tuulilasin ja tuulilasin pyyhkijöiden kunto ajan tasalla, sillä esimerkiksi naarmut ja pinnan samentumat vaikuttavat näkemiseen. Jos näönkorjaus ei ole ajan tasalla tai esimerkiksi yleislaseina käytettävät moniteholasit eivät sovellukaan ajokäyttöön, voi näkökyky niin ikään olla heikentynyt liikenteessä toimimiseen.
- Tien päällä ei voi keskittyä moneen asiaan. Ihmisen näköjärjestelmä toimii yksilöllisesti ja esimerkiksi osalla katseen tarkentuminen läheltä kauas uuteen kohteeseen kestää. Kännykän tai muiden lähellä sijaitsevien kohteiden tarpeeton tarkastelu on aina häiriöksi.
- Auton valoja ei pidä säätää itse. Nykyään kasvava trendi se, että autoilijat tuunaavat autojensa valoja kirkkaammiksi esteettisyyden tai oman näkökokemuksensa parantamiseksi. Auton valaisimia ei ole suunniteltu sitä varten, ja tämä on vaaraksi muille teillä liikkujille.
