Diabetes tunnetaan kansankielellä myös sokeritautina. Monille ensimmäinen mielikuva diabeteksesta liittyykin jatkuvasti seurattaviin verensokeritasoihin ja insuliinipistoksiin, mutta sairaus on yhteydessä myös näkökykyyn ja sen heikkenemiseen. Diabeetikoilla on kohonnut riski sairastua diabeettiseen retinopatiaan, joka on yksi silmän verkkokalvosairaus.
Diabeettinen retinopatia on verkkokalvosairaus, joka kehittyy monille diabeetikoille. Siinä silmänpohjan verisuonet pääsevät vuotamaan liiallisen verensokerin vuoksi.
Suomessa on arviolta yli 500 000 diabetesta sairastavaa. Joka toisella tyypin 1 diabetesta sairastavalla arvioidaan olevan diabeettista retinopatiaa vähintään lieväasteisena. Joka kolmannella II-tyypin diabeetikolla on jo retinopatisia muutoksia sairauden diagnosointivaiheessa.
Hoitamattomana retinopatia saattaa johtaa näkökyvyn merkittävään heikkenemiseen. Koska kyseessä on yksi yleisimmistä diabeteksen liitännäissairauksista, silmien terveydentilan seuranta ja silmänpohjien säännöllinen kuvaus ovat tärkeässä roolissa. Näin voidaan havaita silmäpohjassa tapahtuvat muutokset.
Vaikka silmässä olisi jo alkanut tapahtua muutoksia, voi retinopatia olla oireeton ja näkökyky saattaa säilyä pitkäänkin erinomaisena. Tämä verkkokalvomuutoksiin liittyvä salakavaluus korostaa entisestään seurannan tärkeyttä.
– Kun retinopatia on vähäistä, ei potilas koe oireita. Oireiden ilmestyessä retinopatia voi olla jo hyvinkin pitkällä. Seulonnassa potilaat ovat lähtökohtaisesti oireettomia, mutta joskus vastaan tulee graavejakin tapauksia. Lisäksi tavataan seurannasta pudonneita, jolloin hoidontarve voi olla akuutti, kertoo optometristi Laura Haapala HUS:n Silmäklinikan kuvausyksiköstä.
Diabeettisen retinopatian rinnalla puhutaan myös diabeettisesta makulopatiasta. Se voi Haapalan mukaan aiheuttaa näköoireita vähäisessä määrinkin. Diabeettinen makulopatia tarkoittaa verkkokalvon tarkan näön eli makulan alueen muutoksia.
Haapala korostaa tiivistä yhteistyötä silmälääkärien kanssa, jotta potilaat pääsevät nopeasti tarvitsemansa erikoissairaanhoidon piiriin.
– Meille kaikki potilaat tulevat diabeteshoitajan tai -lääkärin kirjoittamalla lähetteellä.
Silmäsairaudet herättävät epätietoisuutta ja pelkoa
Diabetekseen liittyvien silmäsairauksien ja -oireiden yhteys tulee edelleen monille diabetesdiagnoosin saaneille yllätyksenä. Tieto diabeteksen aiheuttamasta näkökyvyn mahdollisesta heikkenemisestä aiheuttaa joillekin myös suoranaista pelkoa.
– Ihmiset eivät hirveästi tiedä sairauden ja silmien yhteydestä. Haapala sanoo.
– Varsinkin tyypin 2 diabetekseen sairastuneilla potilailla on paljon epätietoutta. Tyypin 1 diabetesta sairastavat ovat sitten enemmän tietoisia ja osa heistä on hyvinkin peloissaan. Lisäksi yleisiä silmäsairauksia, kuten ikärappeumaa, erehdytään luulemaan diabeteksesta aiheutuneeksi.
Haapalan mukaan olisi hyvä, jos heti diagnoosivaiheessa käytäisiin enemmänkin läpi tietoa retinopatiasta ja diabetekseen liittyvistä silmämuutoksista. Toisaalta kehitys menee jatkuvasti parempaan suuntaan. Todennäköisyys näkövammaan vähenee, kun diagnoosin jälkeen pääsee ajoissa hoidon piiriin.
– Diabetesta diagnosoidaan koko ajan enemmän ja tämän vuoksi kuvausmäärätkin nousevat. Hyvän seurannan ansiosta diabeetikot pääsevät aikaisemmin hoitoon ja näin näkövammaan johtavia tapauksia esiintyy vähemmän.
– Ihmiset eivät hirveästi tiedä sairauden ja silmien yhteydestä.
Laura Haapala
Yhdenmukaiset toimintamallit tärkeitä
Riski verkkokalvosairauden etenemiselle kasvaa silloin, jos hoito ei ole kohdillaan. Huono hoitotasapaino, kuten korkea verensokeri tai suuret vaihteluvälit, lisää diabeettisen retinopatian kehittymisriskiä.
Yhdenmukaiset toimintamallit ovat hyvän ja laadukkaan hoidon edellytys.
– Me toimimme Käypähoito-suosituksen mukaan. Yhdenmukainen toimintamalli auttaa, koska retinopatia on usein pitkään oireeton. Näin hoitoon pääsee jo ennen oireiden alkua, koska myöhemmin tilanne voi muuttua akuutiksi, Haapala huomauttaa.
Teknologiasta apua retinopatian hoitoon
Silmänpohjakuvaus on nopea ja tehokas tapa seuloa ja seurata retinopatiaa. Verkkokalvon läpinäkyvyyden ansiosta silmänpohja on yksi harvoista elimistön kohdista, joissa voidaan seurata eri sairauksien aiheuttamia muutoksia suonten seinämissä ja verenkierrossa. Diabeettisen retinopatian tutkimisessa kiinnitetään huomiota silmänpohjan verisuoniin ja väritykseen sekä erityisesti makulan alueen muutoksiin.
Teknologian kehitys on tuonut mukanaan yhä edistyksellisimpiä tapoja kuvantaa silmiä.
– Automaattiset fundus- ja OCT-kamerat mahdollistavat tehokkaat ja tasalaatuiset tutkimukset. Tekoäly varmistaa myös laadukkaan kuva-arvion kaikissa olosuhteissa, kertoo johtaja Kimmo Wuotila Topcon Healthcare Solutions -yhtiöstä.
Digitaalisuus sujuvoittaa optikoiden ja silmälääkärien välistä yhteistyötä, kun tieto liikkuu turvallisesti ja suojatusti. Wuotilan mukaan digitalisointi antaa valtavat mahdollisuudet myös etävastaanottoihin, mikä mahdollistaa hoitoon pääsyn aiempaa varmemmin.
– Digitalisointi on mahdollistanut etälausumisen paikasta riippumattomasti. Suurin teknologinen vallankumous on tapahtunut, kun digitaaliset kamerat on yhdistetty etälausuntojärjestelmään ja ensitulkitsijana toimii tekoäly.
Vaikka ala ja teknologiset ratkaisut kehittyvät jatkuvasti, voi uusien ratkaisujen valjastamisessa käyttöön esiintyä toisinaan viivettä. Saman on huomannut Wuotila.
– Alan haasteet liittyvät lähinnä käyttöönottoprosesseihin. Ottaa oman aikansa, että toimijat saadaan hyödyntämään järjestelmiä tehokkaasti.
Artikkeli oikaistu 18.10. Otsikossa väitettiin virheellisesti retinopatian olevan vaaraton seurattuna ja hoidettuna.
