Suomen vuosittaisista 1,8 miljoonasta silmäterveydenhuollon asiakaskäynnistä 83 % tehdään optikkoliikkeiden optikko- silmälääkärivastaanotoilla ja yksityisissä silmäsairaaloissa. Loput 17 % eli 300 000 käyntiä tehdään julkisella puolella, jonka silmäterveydenhuollon palveluista puhuttaessa tarkoitetaankin itse asiassa erikoissairaanhoidon palveluita – perustasosta Suomessa huolehtivat jo nyt alan yksityiset yritykset.
Optikkoliikkeen kautta hoitoon
NÄE ry esittää mallia, jossa asiakas ohjataan terveyskeskuksesta mahdollisimman suoraan näkemisen ja silmäterveyden ammattilaiselle optikkoliikkeeseen rasittamatta erikoissairaanhoidon niukkoja resursseja – käytännössä siis julkisessa terveydenhuollossa työskentelevien silmälääkärien käytettävissä olevaa aikaa, joka tulisi kohdentaa tiiviimmin vain vaativaan sairaanhoitoon.
Kun yleislääkärin tai sairaanhoitajan tutkimuksessa terveyskeskuksessa ilmenee näkemiseen tai silmäterveyteen liittyvä ongelma, jota ei ilman silmäterveyden erikoisosaajaa pystytä selvittämään, tulee asiakas ohjata julkisen terveydenhuollon asettamat kriteerit täyttävään optikkoliikkeeseen. Siellä optometristi tekee silmien terveystarkastuksen markkinahintaan ja aina alle julkisen terveydenhuollon asiakasmaksun. Tarkastuksesta ei koidu siis kustannuksia julkiselle terveydenhuollolle eikä siten yhteiskunnalle. Myöskään palvelun käyttäjälle ei tule julkisen palvelun käyttämiseen verrattuna poikkeavia kustannuksia.
Optometristin löydöksen perusteella asiakas ohjataan tarvittaessa palvelusetelillä maksettavaan jatkotutkimukseen tai laboratoriotutkimukseen, ja sieltä edelleen silmälääkärin diagnoosin perusteella hoitosuunnitelman mukaiseen sairaudenhoitoon ja seurantaan tai toimenpiteeseen.
Tämä on voimassa olevan lainsäädännön puitteissa jo mahdollista.
Lainsäädäntöä kehittämällä saataisiin yritysten olemassa olevat resurssit kuitenkin vielä tehokkaammin yhteiskunnan käyttöön. NÄE ry ehdottaa palvelusetelin myöntämistä velvoittavasti silloin, kun yksityinen tuotanto on julkista edullisempaa, muutoksena lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä.
– Näin saadaan koko maan kattava elinvoimainen optikkoliikeverkosto, ammattitaitoinen henkilöstö sekä yrityksissä tehdyt teknologiainvestoinnit ja kehittynyt laitteisto koko yhteiskunnan käyttöön, esittää Näkemisen ja silmäterveyden toimiala NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast.
Tavoitteiden saavuttamiseksi NÄE ry esittää muutosehdotuksia myös lakiin terveydenhuollon ammattihenkilöistä. Optikoiden osaamisen hyödyntäminen vapauttaa silmälääkäreiden käytössä olevaa aikaa vaativampaan sairaanhoitoon, johon vain he pystyvät.
– Pyrimme siihen, että optikon ammatin harjoittamista koskevaa kategorista kieltoa silmälasien määräämisestä henkilölle, jolla on silmäsairaus, lievennetään, ja että optikon ammatin harjoittamista koskeva rajoitus silmälasien määräämisestä henkilölle, jolle on aiemmin tehty silmäleikkaus, päivitetään vastaamaan muiden erikoisalojen käytäntöjä, kertoo Tast.
Mielikuva optikkoliikkeistä kaipaa päivitystä
Optikkoliikkeet ovat vuosikymmenten saatossa kehittyneet kokonaisvaltaisiksi silmäterveydenhuollon keskuksiksi laillistettuine terveydenhuollon ammattihenkilöineen, erikoislääkäreineen ja monipuolisine silmälaboratorio- ja kuvantamispalveluineen.
– Mielikuva optikkoliikkeestä vain silmälasikauppana pitää päivittää. Se ei vastaa nykyhetken todellisuutta Suomessa, sanoo NÄE ry:n Tast.
– Julkisen terveydenhuollon toimijat ovat ostaneet yksityisiltä yrityksiltä toistaiseksi lähinnä kaihileikkauksia, vaikka voitaisiin saavuttaa merkittäviä säästöjä hankkimalla myös muita silmäterveyspalveluita. Esimerkiksi yleisesti glaukoomaseurantaan liittyvän silmänpaineenmittauskäynnin hinta potilaan kotikunnalle on keskimäärin 80 euroa potilaan itsensä maksamalla käyntimaksulla lisättynä, kun sen markkinahinnaksi optikkoliikeympäristössä kilpailluilla markkinoilla on vakiintunut 10 euroa, kuvaa Tast.
Silmäterveyspalvelut.fi hankintojen avuksi
NÄE ry:n toteuttama ja ylläpitämä verkkosivusto Silmäterveyspalvelut.fi avataan 14.1.2020. Sivustolle on koottu yksityisen silmäterveydenhuollon palveluvalikoima sekä ohjeistus palveluiden ostamiseksi ja tarjoamiseksi.
Jo syksyllä on julkaistu julkiselle terveydenhuollolle tarkoitettu Yksityisen silmäterveydenhuollon palveluvalikoima -opas sekä Julkisesti rahoitettavien silmäterveydenhuollon palvelujen tuotanto optikkoliikkeessä -ohjeistus, jotka ovat nähtävissä NÄE ry:n verkkosivuilla.
Uusi verkkosivusto tuo oppaiden sisällöt niin julkisia hankintoja tekeville kuin silmäterveyden palveluita tarjoaville tahoille entistä käytettävämmässä muodossa.
