Lakko. Työsulku. Ylityökielto. Työtaistelu. Sovittelu. Talkootunnit. Nämä sanat tunkevat nyt silmille tiedotusvälineistä kuin pakkasilma eteiseen. Julkisuutta leimaa työmarkkinoiden vastakkainasettelu ja riitelyä. Surullista. Yhdessä tekemisen kulttuuri ollaan kadottamassa. Tai jo kadotettu.
ERTOkin neuvottelee parhaillaan useita työehtosopimuksia. Optikoiden työehtosopimuksesta myöhemmin, ensin yleisesti nykyisen työmarkkinakriisin taustoja.
Kikysopimus taustalla
Työriitojen pohjasyy on 2016 tehty kilpailukykysopimus, eli kiky. Kikysopimus tehtiin Sipilän hallituksen erittäin aggressiivisen työmarkkinoihin sekaantumisen jälkeen.
Kilpailukykysopimuksen taustalla oli maan hallituksen kiristys. Hallitus tavoitteli lakimuutoksin 15 prosentin kilpailukykyparannusta lähinnä palkkaleikkauksilla ja työehtojärjestelmän heikentämisellä. Hallituksen pakkolait olisivat tarkoittaneet mm. sairaspäivien palkallisuuden heikentämistä, pyhäkorvausten huonontamista ja lomarahojen leikkaamista.
Kikysopimuksella torjuttiin pahimmat heikennykset. Sopiminen oli liitoille ja palkansaajille raskas päätös. Muutokset tarkoittivat mm. vuosityöajan 24 tunnin pidentämistä ja julkisen sektorin lomarahojen leikkaamista 30 prosentilla kolmeksi vuodeksi. Käytännössä leikkuri iski täydellä teholla vain naisvaltaiselle julkiselle sektorille.
Optikoiden työehtosopimuksessa kikytunnit toteutettiin poistamalla kahden arkipyhäpäivän työaikaa lyhentävä vaikutus. Koska tässä yhteydessä korjattiin vanha virhe arkipyhäjärjestelmässä, toteutui alalla vähittäiskaupan tavoin 24 tunnin työajan pidennys. 2018 sovitut optikoiden minimipalkkojen kuoppakorotukset jne. eivät olleet osa kikyä, vaan alakohtainen myöhempi ratkaisu.
Kuin hunnit Eurooppaan
Kikyn nojalla työnantajien sosiaaliturvamaksuja siirrettiin miljardeja palkansaajien maksettavaksi. Yrityksillä menee hyvin. Osinkojen määrä on kasvanut massiivisesti ja samanaikaisesti investoinnit laahaavat. Mikään ei tunnu riittävän. Kirsikkana kakun päällä on kilpailijamaiden Suomea herkullisemmat palkankorotukset.
Taustoista huolimatta työnantajat hyökkäsivät syksyn neuvotteluihin kuin hunnit Eurooppaan. Ryöstöretken vaatimuksia ovat mm. sairasajan palkkojen heikentäminen, jäsenmaksuperinnän lopettaminen, kikytalkoiden jatkaminen ja lomarahojen vaarantaminen. Näillä vaatimuksilla työnantajat osoittivat täyden piittaamattomuuden kikyuhrauksista. Mikään ei riitä.
Vanhat heikennykset säilyvät, uusia pitää saada ja järjestelmää pitää murentaa. Muusta ei neuvotella. Tämä yhtälö on aiheuttanut nykyisen työtaistelutilanteen. Pelkään alkuvuoteen massiivista lakko- ja työsulkusumaa.
Optikot
Optikoiden työehtosopimus on voimassa 28.2.2021 saakka eikä tekstimuutoksia ole sitä ennen tulossa. 1.4.2020 maksettavien palkankorotusten määrä sovitaan helmikuussa. 1.4.2020 toteutuu myös vähimmäispalkkojen korotusohjelman kolmas ns. kuoppakorotus, 84 euroa. Tämän jälkeen optikoiden minimipalkka on noussut kolmessa vuodessa 291 euroa eli 11,7 prosenttia. Tämän päälle tulee helmikuussa sovittava yleinen prosenttikorotus.
Juri Aaltonen
Puheenjohtaja,
Toimihenkilöliitto ERTO ry
Suomen Optometrian Ammattilaiset ry SOA on yksi Erton kuudesta jäsenyhdistyksestä
