Vanhempien lukemisen ja kotona olevien kirjojen määrän on todettu olevan ratkaiseva tekijä lapsen lukutaidon kannalta – kodin merkitys lapsen lukuinnon synnyttäjänä on ensisijainen.
Hyvän lukutaidon puolestaan on todettu muun muassa vahvistavan lapsen sosiaalista identiteettiä, harjoittavan empatiakykyä ja edistävän yhteiskunnallista tasa-arvoa, puhumattakaan siitä, että lukeminen kehittää vahvasti myös kirjoitus- ja puheilmaisua.
Sanavalmis, monimuotoisia tekstejä hallitseva lapsi kasvaa pärjäämään nykyisessä informaatioyhteiskunnassa. Lapsi, jolle on kotona luettu, osaa teininä noin 70 000 sanaa, kirjoja lukematon puolestaan noin 15 000 sanaa.
On monia syitä pyrkiä tukemaan lasten valmiuksia lukea kaikin mahdollisin tavoin. Hyvästä ja riittävästä näkemisestä huolehtiminen on luonnollisesti yksi tärkeimmistä keinoista – jotta lukeminen voi olla mieluisaa, sen tulee olla sujuvaa ja helppoa. Vähintään yhtä tärkeää on kiinnittää huomiota kirjojen saavutettavuuteen ja saatavuuteen. Jotta lapsi voi lukea, hänellä tulee olla pääsy ajankohtaisien, kiinnostavien valikoimien äärelle.
Suomalaiset ovat edelleen lukijakansaa. Keväällä 2019 julkistetussa Suomi lukee -tutkimuksessa 85 prosenttia suomalaisista ilmoitti lukevansa erittäin mielellään tai melko mielellään. Lukemisen suosio myös kasvaa: keskiarvolla mitattuna lukeminen oli neljänneksi suosituin vapaa-ajanviete vuonna 2013 ja suosituin vuonna 2018.
Kirjakaupat antavat eväitä monenlaisiin tilanteisiin elämässä. Niiden ammattitaitoinen henkilökunta löytää kaikenikäisille asiakkaille lukemista erilaisiin makuihin ja tarpeisiin. Oma kirja voi tehdä ihmeitä; se voi opettaa, lohduttaa tai ohjata. Omasta kirjasta voi oppia taitoja ja tietoja, tai se voi viihdyttää. Vaikutukset ovat kauaskantoisia niin yksilön kuin yhteisönkin kannalta.
Kirjakaupparetki onkin paitsi kulttuuriteko, myös hyvinvointi- ja tulevaisuusteko. Lukukyky syntyy vain lukemalla.
Kirjoittaja Laura Karlsson on Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja. Kirjakauppaliitto on yksi Lapsennäkö.fi:n kumppaneista.
Blogi on julkaistu alun perin NÄE ry:n ylläpitämällä lapsennakö-sivustolla. Sivusto on sittemmin yhdistetty osaksi naery.fi-sivustoa. Kuva Antti Hahl.
