Maan hallituksen kaavailemat linjaukset, joissa maakunnat vastaavat niin terveyspalvelujen järjestämisestä kuin tuotannostakin kaikissa olosuhteissa, heikentäisivät silmäterveyspalveluiden saatavuutta ja kasvattaisivat kustannuksia.
Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry varoittaa, että jos uudistus toteutetaan hallituksen esittämällä tavalla, silmäterveyspalveluissa voidaan joutua sekavaan tilanteeseen.
”Hallituksen sote-mallin perusongelma on esitys, että palveluiden järjestämistä ja tuotantoa ei eroteta toisistaan. Tällöin kaikki palveluiden tuottajat eivät ole samalla viivalla, vaan järjestelmä suosii julkisen sektorin omaa palveluntuotantoa sen kustannuksista riippumatta”, sanoo NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast.
Toinen ongelma on vaatimus, että sote-maakunnalla on oltava riittävä oma tuotanto, vaikka yksityisiä palveluita käytettäisiinkin. Kyse olisi siis kaksinkertaisen kapasiteetin ylläpitämisestä varmuuden vuoksi ainakin joiltakin osin. Se olisi yhteiskunnalle kallista.
”Näkemisen ja silmäterveyden toimialalla julkinen sektori tuottaa tällä hetkellä vain erikoissairaanhoidon palveluita. Perustason palveluita se ei ole koskaan tuottanut. Jos pidetään kiinni siitä, että tulevat maakunnat tuottavat kaikki palvelut pääsääntöisesti itse, ne joutuvat investoimaan perustason palvelutuotannon käynnistämiseen laite- ja tilainvestointeineen. Samalla syntyisi tarpeeton kilpailutilanne resursseista”, Panu Tast sanoo.
”Jos toimivaa järjestelmää lähdetään näin avaamaan, vaarana on, että palveluiden laatu ja saatavuus heikkenevät ja kustannukset kasvavat. Tällaisessa tilanteessa ei nimittäin pätisi se sääntö, että kilpailu tehostaa toimintaa ja parantaa laatua, koska kilpailutilanne ei olisi tasapuolinen”, hän painottaa.
Tastin mukaan yksityinen silmäterveydenhuollon palveluiden tuotanto on niin kustannustehokasta, ettei julkinen sektori pysty samaan. Siitä pitää huolen markkinaehtoinen tuotekaupan ja palveluiden yhdistelmä. Hallituksen sote-malli ei silmäterveyden huollon osalta siten ole paras kenenkään osapuolen näkökulmasta. Yksityisiä palveluntuottajia hyödyntämällä voittaisivat niin palvelun käyttäjät kuin niiden järjestäjäkin, jonka toiminta rahoitetaan verovaroin.
Lisätietoja:
Panu Tast, toimitusjohtaja, Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry, p. 029 3000 901, panu.tast(at)naery.fi
