– Väestön ikääntyminen on yksi terveydenhuollon suurimpia haasteita. Silmäterveyden puolella tähän haasteeseen vastaaminen tarkoittaa sitä, että optikoiden ja silmälääkäreiden välinen yhteistyö käy yhä tärkeämmäksi, sanoo Vuoden optikoksi valittu Mira Järvinen. Hän toimii optikkona Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) silmätautien kuntoutuspoliklinikalla.
Järvisen toteamus yhteistyöstä kumpuaa silmäterveyden toimialan työnjaosta. Julkinen sektori tuottaa vain erikoissairaanhoidon palveluita, ei lainkaan perustason palveluita. Ne on kansalaisten hankittava yksityisiltä palveluntuottajilta. Yhtenäisten ja katkeamattomien hoitopolkujen merkitys kasvaa väestön ikääntyessä ja palveluiden, myös näköön liittyvien, tarve kasvaa.
Kyse on siis kaikkiaan silmäterveyteen liittyvien peruspalveluiden ja erikoissairaanhoidon saumattomasta yhteen toimimisesta.
Vuoden optikko -tunnustus jaetaan vuosittain ansioituneelle tai poikkeuksellisen suorituksen tai teon tehneelle Suomessa laillistetulle optikolle. Tunnustuksen myöntävät Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry ja Suomen Optometrian Ammattilaiset ry.
Tunnustus myönnettiin Mira Järviselle hänen monipuolisesta osaamisestaan, aktiivisuudestaan kehittää omaa ammattitaitoaan, panoksestaan erilaisissa kehittämishankkeissa sekä tutkimuksesta, jossa hän selvitti suomalaiseen tautiperintöön kuuluvaa verkkokalvorappeumaa.
Järvinen teki tuon tutkimuksen pro gradu -työnä Kaakkois-Norjan yliopistolle, josta hän valmistui yleisen optometrian maisteriksi tänä vuonna. Suomessa on vain muutama kymmenen optometrian maisteria, sillä meillä on voinut tähän asti suorittaa vain optometristin ammattikorkeakoulututkinnon, joka vastaa alempaa korkeakoulututkintoa. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaakseen on pitänyt opiskella USA:ssa, Isossa Britanniassa tai Norjassa, kuten Järvinen teki.
Nyt on Oulun ammattikorkeakoulussa käynnistynyt uusi koulutus, jossa voi suorittaa kansainvälisen kliinisen optometrian maisteritutkinnon. Se vastaa Suomessa ylempää korkeakoulututkintoa. Mira Järvinen toivoo, että kun tämä kohottaa optikoiden osaamistasoa, se myös käynnistäisi optometrian suomalaisen tutkimuksen.
Järvisellä itsellään on monipuolinen kokemus silmäterveyden toimialalta, sillä hän toimi ennen HUSiin siirtymistä useita vuosia optikkoliikkeissä. Hän näkee, että optikolla on edelleen tärkeä rooli näköratkaisujen ja linssiteknologian asiantuntijana sekä optikkoliikkeessä että sairaalassa.
– Toivon, että optisella alalla on tulevaisuudessa tilaa myös pienille design-liikkeille, jotka ovat keskittyneet enemmän silmälasimuotiin tai vaikkapa silmälasien korjaamiseen, hän pohtii.
Silmäterveyden tulevaisuudessa hän näkee haasteita. Lääketieteen ja kuvantamisen kehittyminen toisaalta tekevät mahdolliseksi löytää ja parantaa vaikeita silmäsairauksia. Toisaalta taas esimerkiksi silmän taittovirheestä johtuva likinäköisyys kasvaa voimakkaasti globaalisti ja sen kasvua pitäisi pystyä hillitsemään nykyistä paljon paremmin.
Mira Järvinen
Lisätietoja:
Mira Järvinen, 050 363 1473, miraajarvinen@gmail.com
Panu Tast, toimitusjohtaja, Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry, 040 5422 227, panu.tast@naery.fi
