Huomenna lauantaina 14.11.2020 vietetään Maailman diabetespäivää. Monille ensimmäinen mielikuva diabeteksesta liittyy verensokeritasoihin ja insuliinipistoksiin, mutta tauti on tiiviissä yhteydessä myös silmäsairauksiin. Väestön ikääntyessä ja julkisen terveydenhuollon kuormittuessa on optometristeillä – eli rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavilla laillistetuilla optikoilla – tärkeä rooli diabeettisten silmäsairauksien seulonnassa ja seurannassa, jotka maksavat yhteiskunnalle vuosittain miljoonia.
Diabetes vaikuttaa merkittävästi näkökykyyn
Diabetes on nopeimmin yleistyviä sairauksia Suomessa ja maailmassa. Diabetesta sairastaa Käypä hoito -suositusten mukaan arviolta jo yli 500 000 suomalaista, ja sen hoitokustannusten osuus Suomen terveydenhuollon kokonaismenoista on noin 15 %.
Monille ensimmäinen mielikuva diabeteksesta liittyy jatkuvasti seurattaviin verensokeritasoihin ja insuliinipistoksiin, mutta sairaus on tiiviissä yhteydessä myös näkökykyyn ja silmäsairauksiin. Tämä tulee monille diabetesdiagnoosin saaneillekin yllätyksenä.
Diabetes lisää vaaraa saada silmänpohjiin pysyviä muutoksia. Diabeetikoilla on kohonnut riski sairastua muun muassa diabeettiseen retinopatiaan, silmän verkkokalvosairauteen. Siinä silmänpohjan pieniin verisuoniin tulee pieniä vuotoja elimistön liian korkean verensokerin vuoksi. Joka toisella tyypin 1 diabetesta sairastavalla arvioidaan olevan diabeettista retinopatiaa vähintään lieväasteisena. Joka kolmannella II-tyypin diabeetikolla on retinopatisia muutoksia jo sairauden diagnosointivaiheessa.
– Jokaisen diabeetikon silmänpohjien tilannetta tulee seurata säännöllisesti, jotta mahdollisiin silmänpohjamuutoksiin pystytään puuttumaan ajoissa. Hoitamattomana diabeettiset silmäsairaudet saattavat johtaa näkökyvyn pysyvään heikkenemiseen. Koska muutokset ovat pitkään oireettomia, on silmänpohjan muutoksien seurannalla iso rooli, sanoo Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast.
Optikkoliike on tärkeä linkki silmänpohjan muutosten varhaisessa havaitsemisessa
Diabetes ja monet muut silmäsairaudet liittyvät vahvasti ikääntymiseen. Kun ikääntyneiden määrä kasvaa, myös silmäterveydenhuollon asiakaskäynnit kasvavat ja aiheuttavat resurssipulaa. On arvioitu, että ikääntyminen kaksinkertaistaa diabeettisista silmäsairauksista, kaihista, glaukoomasta ja silmänpohjan ikärappeumista kärsivien potilaiden lukumäärän vuosikymmenen loppuun mennessä. Samalla tuplaantuvat myös näistä sairausryhmistä muulle terveydenhuollolle aiheutuvat 1,7 miljardin euron suuruiset vuosikustannukset.
Jotta diabeettiset silmäsairaudet voidaan löytää ja hoitaa ajoissa, on optometristien ja silmälääkärien tehtävä tulevaisuudessa laajemmin ja tiiviimmin yhteistyötä. Lähtökohdat ovat otolliset, sillä optikkoliikkeitä silmälääkärivastaanottoineen ja silmälaboratorioineen on ympäri Suomen. Lisäksi laillistettu optikko on usein ensimmäinen askel, kun kyse on oireettomasta ihmisestä.
– Kynnys lähestyä optikkoa on matala. Tämä on tärkeää, sillä silmänpohjan muutokset voivat olla oireettomia. Jos optometristi tekee poikkeavan silmänpohjalöydöksen, diabeetikko ohjataan aina erikoislääkärin tutkimukseen, Tast sanoo.
Säästöihin on mahdollista päästä jo nyt
Tiiviimpi yhteistyö toisi myös säästöjä. NÄE ry:n julkisten tietojen pohjalta tehdyn laskelman mukaan diabeettisten silmäsairauksien seulonnan ja seurannan kustannuksissa olisi mahdollisuus säästää isossa sairaanhoitopiirissä, esimerkiksi Pirkanmaalla, yli 700 000 euroa vuosittain. Myös pienessä sairaanhoitopiirissä, esimerkiksi Kymenlaaksossa, säästöä syntyisi noin 180 000 euron edestä.
– Yksi suurimmista kuntien terveydenhuollon säästöpotentiaaleista piilee tällä hetkellä juuri diabeettisten silmäsairauksien seulonnan ja seurannan kustannuksissa. Diabeettisen retinopatian seulonta kuuluu kuntien järjestämisvastuuseen. Jo nykylainsäädännön puitteissa kunnilla on mahdollisuus hankkia kuntalaistensa tarvitsema palvelu edullisesti yksityiseltä palveluntuottajalta, esimerkiksi optikkoliikkeeltä, joko palvelusetelillä tai julkisena hankintana, Tast sanoo.
Kunta voi helposti itse tehdä päätöksen palveluseteliin siirtymisestä. Tastin mukaan on mahdollista rakentaa esimerkiksi palveluseteliin perustuva suora väylä terveyskeskuksesta optikkoliikkeeseen kalliin sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon poliklinikkakäynnin sijaan.
Miten aloittaa yhteistyö? NÄE ry:n Silmäterveyspalvelut.fi-sivustolla on koottu silmäterveydenhuollon palveluita tuottavia yksityisiä toimipisteitä. Niiden palveluvalikoimia voi hakea ja selata kunnittain tai sairaanhoitopiireittäin karttapohjaisessa hakupalvelussa. Sivusto mahdollistaa kunnille ja sairaanhoitopiireille silmäterveyspalveluntuottajien löytymisen läheltä ja helposti.
Lisätietoja:
Panu Tast
NÄE ry, toimitusjohtaja
040 5422 227, panu.tast@naery.fi
Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry on Kaupan liiton ja Suomen Yrittäjien yhteinen toimialajärjestö. Se edustaa kattavasti optikko-, silmälääkäri- ja silmälaboratoriopalveluita tuottavia optikkoliikkeitä, alaa palvelevia valmistajia, maahantuojia, tukkukauppoja sekä henkilö- ja koulutusorganisaatioita. NÄE vastaa toimialan elinkeino-, terveys- ja koulutuspoliittisesta vaikuttamisesta. naery.fi
