Oulun ammattikorkeakoulussa OAMKissa vuoden 2020 syksyllä alkanut kliinisen optometrian ylempi ammattikorkeakoulututkinto palkittiin alan Näköteko-tunnustuksella. Optometrian yliopettajana ja kliinisen optometrian Master’s koulutuksen tutkintovastaavana toimivan tohtori Robert Anderssonin mukaan tutkinnon tuominen kotimaahan purkaa ulkomailla opiskelun haasteita ja lisää jatkokouluttautumisen suosiota. Tutkinto edistää suomalaista silmäterveydenhuoltoa ja optometrian osaamista merkittävällä tavalla. Vuoden Näköteko -palkintoraatiin kuuluvat NÄE ry:n sekä Messukeskuksen edustajat. 3 000 euron arvoisen palkinnon lahjoittaa Suomen Messusäätiö.
Oulun Ammattikorkeakoulun Clinical Optometry, YAMK-tutkinnon perustaminen on Vuoden Näköteko. Raati perusteli valintaansa näin:
”Oulun Ammattikorkeakoulu on jatkanut rohkeaa panostustaan optometrian tutkinto-ohjelmiensa kehittämiseen aloittamalla Suomessa ensimmäisenä kliinisen optometrian maisteritasoisen tutkinto-ohjelman syksyllä 2020. Tutkinto on tarkoitettu paitsi suomalaisille optometristi AMK-tutkinnon suorittaneille, myös kansainvälisille jatko-opiskelijoille. Tutkinto-ohjelma on sisällöltään kunnianhimoinen ja eteenpäin katsova. Siinä on erityisesti huomioitu ikääntyvän väestön silmäterveydenhuollon osaamiselle ja työnjaolle jatkossa asettamat haasteet. OAMK ja sen johto ovat sitoutuneesti ja määrätietoisesti vieneet uuden tutkinnon valmistelusta toteutukseen – suomalaisten ja suomalaisen kliinisen optometrian tutkimuksen hyväksi.”
Kuten voittajilta on tapana kysyä: miltä nyt tuntuu?
– OAMK ottaa kiitollisena ja ylpeänä tunnustuksen vastaan. Olemme tehneet paljon töitä, ja olemme iloisia, että tämä työ on huomioitu. Käynnistämisen eteen on tarvittu valtavia ponnistuksia. Kiitämme myös NÄE ry:tä, joka on tehnyt koulujen kanssa tärkeää ja onnistunutta yhteistyötä alan ja osaamisen kehittämiseksi, Andersson iloitsee.
Miksi on tärkeää saada opiskella kliinistä optometriaa Suomessa?
– Koulutus on puuttunut meiltä kotimaasta, mikä tarkoittaa sitä, että jos on halunnut opiskella lisää, on pitänyt mennä ulkomaille. Se on karsinut ison määrän kouluttautujia, sillä ulkomaille meneminen tuo mukanaan aina rahallisia, ajallisia ja logistisia haasteita, etenkin jos omistaa oman liikkeen ja tekee töitä opiskelun ohella. Nyt näitä haasteita on nyt pyritty purkamaan uuden tutkinnon myötä.
Mikä tekee tutkinnosta palkinnon arvoisen asian?
– Tutkinnon lähtökohta on kansanterveydellinen. Ylösalaisin kääntynyt väestöpyramidi kehottaa meitä keskittymään yhä enemmän ikääntyvien näkemiseen ja silmäterveydenhuoltoon. Koulutuksen taustalla on siis väestön ikääntymisen aiheuttama kasvava tarve kliinisistä silmäterveyden ammattilaisista. Kyseessä on globaali ongelma, johon myös Suomessa tarvitaan ratkaisuja. Tavoitteemme on luoda Suomeen parempi näkemisen ja silmäterveydenhuolto.
– Samalla kyseessä on ainutlaatuinen koulutus. Myös Euroopan mittatasolla koulutuksen sisältö on erityinen. Painotus on silmäterveysosaamisessa. Valmistuneet voivat hyvillä mielin sanoa olevansa osaavia globaaleja ammattilaisia.
Millaista palautetta olette saaneet tutkinnosta?
– Opiskelijoilta ja ulkomailta on tullut paljon kehuja. Koronapandemia on aiheuttanut hieman hankaluuksia yhteistöiden osalta, mutta tutkinto herättää selvästi kiinnostusta myös ulkomailla. Koulutuksen sisällöistä olen saanut paljon positiivista palautetta.
Kuinka paljon koulutukseen on ollut hakijoita ja milloin ensimmäiset valmistuvat?
– Tutkintohaku on ehditty toteuttaa kahdesti, ja kummallakin kerralla mukana on ollut yli 50 hakijaa. Ensimmäiset valmistuvat tämän ja ensi vuoden puolella. Heitä on yhteensä noin 21.
Millainen on suomalaisen optometrian koulutusten ja osaajien taso tällä hetkellä?
– Peruskoulutus elää murrosaikaa. OAMK ja Metropolia tekevät nyt kovasti töitä akkreditoitumisen ja eurooppalaisten standardien eteen. Tarvitsemme nyt rohkeita päätöksiä koulutuksen suhteen. Kehitys tulee osaamisen myötä, eikä synny tyhjästä.
Miltä näyttää optometrian tulevaisuus Suomessa?
– Alalla tulee tapahtumaan enemmän eriytymistä. Optometristit ottavat enemmän kantaa ja vastuuta silmäterveyden puolella, ja toki edelleen myös näkemiseen liittyen. Koulutus tähtää siihen, että optometristi voi työskennellä myös silmäsairaalassa ja näkemisen ja silmäterveydenhuollon yksiköissä, ei pelkästään optikkoliikkeissä, Andersson summaa.
