Lasten likinäköisyyttä voi ja kannattaa hoitaa

Likinäköisyyden nopea yleistyminen on maailmanlaajuisesti huolestuttava ilmiö. Kehityksen hillitsemiseksi tulee lasten myopiaoireisiin puuttua ajoissa. Tämä vaatii aktiivisuutta ja ymmärrystä kasvattajilta kuin optisen alan ammattilaisiltakin.

Jo lähes kolmasosa maailman väestöstä tarvitsee kauas näkemiseen näönkorjausta. Vuoteen 2050 mennessä likinäköisyyden eli myopian on ennustettu kuuluvan jo joka toisen arkeen.

Itse näkemistä voi parantaa silmälaseilla, piilolinsseillä tai leikkauksella, mutta myopiaan liittyvä silmän pituuskasvu heikentää samalla silmän rakennetta. Tämä johtaa usein myöhemmin muihin silmäterveyden ongelmiin, mikä korostaa varhaisten korjaustoimien merkitystä.

Likinäköisyyden syyksi arvioidaan usein digitaalisten laitteiden parissa vietetyn ruutuajan lisääntyminen ja ulkoilun vähentyminen. Tämä on lisännyt lähinäön käyttöä, ja silmät pyrkivät sopeutumaan siihen, mihin niitä käytetään. Tutkimusnäyttöä digiajan vaikutuksista ei ole, mutta likinäköisyyttä todetaan nykyään alle 10-vuotiailla lapsilla useammin kuin vielä 20 vuotta sitten.

Selkeä ja varma taustatekijä on geeniperimän voimakas merkitys. Jos molemmat vanhemmat ovat likinäköisiä, siirtyy sama ominaisuus todennäköisesti ennen pitkää myös lapsille.

Tärkeintä on havaita oireet ajoissa

Forssassa ja Loimaalla toimivan Optikko Kirkassilmän perustajalla Satu Järvisellä on hyviä kokemuksia lasten likinäköisyyden hoidosta. Hän valmistui laillistetuksi optikoksi vuonna 1993 ja suoritti optikon rajattuun lääkemääräykseen oikeuttavan lisäkoulutuksen vuonna 2013. Parhaillaan hän tekee lisäksi kliinisen optometrian maisteritutkintoa Oulun AMK:ssa.

Järvinen toivoo, että likinäköiset lapset pääsisivät optikolle nykyistä aiemmin. Tyypillisesti oireet havaitaan vasta teini-iän kynnyksellä, jolloin miinusnäkö voi olla edennyt jo -1:n tai -2:n paikkeille.

– Meillä Forssassa etuna on hyvä yhteistyö neuvolan ja kouluterveydenhuollon kanssa. Heillä on aiheesta tietoa ja matalampi kynnys lähettää lapsia lisätutkimuksiin, sanoo Järvinen.

Hän muistuttaa, että näkö voi muuttua nopeasti, ja 5–6-vuotiaan plussanäkö voi olla jo 8–9-vuotiaana kehittynyt miinuspuolelle. Ja ellei kehitystä jarruteta, se jatkuu yleensä samaan suuntaan.

Hyviä tuloksia uusilla hoitokeinoilla

Satu Järvinen pahoittelee sitä, ettei silmäterveysalallakaan aina tunneta myopian olemusta ja sitä hidastavia keinoja vielä riittävästi.

– Itse olen käyttänyt lapsiasiakkaiden kanssa myopian hoitoon tarkoitettuja CooperVisionin MiSight-piilolinssejä. Ja viime kesänä markkinoille tuli myös Hoyan valmistama MiYosmart-silmälasilinssi.

Tuotteiden ideana on hidastaa silmän aksiaalisen pituuden kasvua. Optikko Kirkassilmässä on käytössä mittauslaite, jolla seurataan hoitolinssien vaikutusta silmän rakenteen kehitykseen.

Järvisellä on ollut hoitavien piilolinssien käyttäjinä useita kymmeniä iältään 8–13-vuotiaita lapsia. Muutamien vuosien aikana on miinusnäön lisäys ollut tyypillisesti noin -0,25, kun ilman piilolinssejä oletuksena olisi noin -1 tai -2.

Onni pelaa korista kirkkain silmin

Järvinen kertoo esimerkin Onni-pojasta, joka tuli asiakkaaksi 9-vuotiaana vuoden 2017 lopulla. Onni sai tuolloin ensimmäiset silmälasinsa pienellä miinusvahvuudella -0,75. Mutta jo puoli vuotta myöhemmin silmien näöksi todettiin -2,25 ja -2,75.

– Tässä vaiheessa otin vanhempien kanssa puheeksi hoitavat piilolinssit. Heillä molemmilla oli vahvasti likinäköisyyttä, joten he ymmärsivät Onninkin näön kehittyvän todennäköisesti samaan tapaan. Otimme siis käyttöön piilolinssit, mikä osoittautuikin oikeaksi päätökseksi.

Nyt Onni on jo 13-vuotias, ja alkuvuoden 2021 mittauksessa oikean silmän näkö oli -2 ja vasemman -2,5. Vuoden 2018 jälkeen molempien silmien miinusarvo oli siis vähentynyt 0,25:n verran. Ilman piilolinssejä lukemat olisivat oletusarvoisesti olleet noin -4:n ja -5:n paikkeilla”, sanoo Järvinen.

Onni itse kertoo, että piilolinssit olivat alusta alkaen helppokäyttöiset ja niiden silmiin laitto sujui opastuksen jälkeen hyvin.

– Näkö oli piilareilla heti yhä hyvä kuin laseilla, eikä mitään isompia ongelmia ole ollut. Ilman piilareita korisharrastus olisi ollut hankalaa, ja käytän niitä melkein päivittäin varsinkin harrastuskaudella. Iltaisin silmät voivat tuntua kuivilta, jolloin otan piilarit pois. Jos käytän niitä pidempään, vaikka vuorokauden, laitan kostutustippoja.

Lapsiasiakkaat optikolla

Jokainen asiakas on optikolle aina yksilö, mutta lasten kanssa asiointiin liittyy tietysti omia erityispiirteitä.

– Nykyisestä optometristien koulutuksesta en tiedä, mutta omana opiskeluaikanani ei käsitelty erikseen lasten kanssa toimimista, nauraa Järvinen.

Tämä oppi onkin täytynyt ammentaa oman kokemuksen kautta. Järvisen mielestä tärkeää on, että ainakin vanhemmat ymmärtävät, mistä näköasioissa on kysymys. Siksi kommunikaation täytyy pelata kirkkaasti ja selkeästi sekä heidän että itse lapsen suuntaan. Lisäksi lapsiasiakkaan jaksaminen ja kärsivällisyys ovat rajalliset, joten esimerkiksi tutkimukset täytyy tehdä kohtuullisen nopeasti.

– Silmälasien saamiseen lapset suhtautuvat yleensä kahtalaisesti. Osa on aivan innoissaan, jos esimerkiksi parhaalla kaverillakin on jo lasit. Mutta ikävintä on, jos vanhemmat suhtautuvat asiaan negatiivisesti, jolloin tunne voi välittyä lapseenkin. Silmälaseja on todella väärin surkutella, sillä nehän tuovat lapselle suurta hyötyä ja helpotusta elämään!

Monesti ensimmäisten lasien saaminen onkin huikea elämys lapselle, joka on tottunut heikentyneeseen näköönsä eikä osaa muusta edes uneksia.

Optikko ja optometristi pohjustavat ja tukevat silmälääkärin työtä

Optikkona Järvinen haluaa edelleen opiskella sekä saada jatkuvasti edelleen lisää tietoa ja ymmärrystä työstään. Hänen mielestään on hyvä, että optometristien toimenkuva laajenee kliinisen suuntaan ja he saavat tehdä ja tekevät mahdollisimman paljon silmäntutkimusta.

– Kun optikolla voidaan esimerkiksi myopian edetessä tutkia silmänpohjaa ja -rakennetta, tunnistetaan mahdolliset silmäsairauksien oireet ja ohjataan asiakas silmälääkäriin ajoissa. Näin voimme osaltamme auttaa silmälääkäriä, jonka tehtävä taas on keskittyä varsinaiseen silmäsairauksien diagnostiikkaan ja hoitoon.