Sote-uudistuksen edetessä avainkysymyksiä ovat hyvinvointialueiden palvelustrategiat ja koko palvelujärjestelmän rahoitus. Yksityiset optikkoliikkeet voivat auttaa ratkaisevasti uudistuksen tavoitteiden saavuttamisessa.
Sosiaali- ja terveysuudistuksen runkolait hyväksyttiin eduskunnassa 23.6.2021. Tämä oli kuitenkin vasta lähtölaukaus uuden palvelujärjestelmän rakentamiselle. Siinä avainasemassa ovat alueellisten toteutusten suunnittelu, rahoitusjärjestelmän uudistaminen ja alan substanssilakien, kuten terveydenhuoltolain sekä palveluseteli- ja tuottajalain päivittäminen.
21 hyvinvointialueella on tiukassa aikataulussa edessään iso urakka oman valmistelutyönsä organisoinnissa, päätöstenteossa ja niiden toimeenpanossa. ja läpiviennissä sekä käytännön järjestelyissä.
Suurimmat periaatteelliset kysymykset liittyvät hyvinvointialueen palvelustrategiaan. On päätettävä millä linjauksilla ja keinovalikoimalla palvelut järjestetään siten, että ne edistävät sote-uudistuksen keskeisiä tavoitteita, joita ovat
• palvelujen yhdenvertainen saatavuus
• hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen
• kustannusten kasvun hillintä.
Yksityisten palvelujen hyödyntäminen tuo säästöjä, sujuvuutta ja saatavuutta
Silmäterveydenhuollon osalta on selvää, että tehokkain ja toimivin ratkaisu on nykyisten julkisten sairaanhoitopiirien ja terveyskeskusten sekä yksityisten optikkoliikkeiden ja silmälääkäreiden yhteistyö. Se mahdollistaa huomattavat julkisen talouden säästöt sekä parantaa palvelujen joustavuutta ja saatavuutta koko maassa.
NÄE:n laskelma tarkastelee silmäterveydenhuollon peruspalvelujen julkisia kustannuksia. Kustannusvertailussa on mukana malli, jossa yksityiset silmäterveyspalvelut on kytketty tiiviisti palvelemaan julkista terveydenhuoltoa. Laskelma osoittaa, että tällä toimintamallilla voidaan säästää valtakunnallisesti keskimäärin yli 30 miljoonaa euroa vuodessa.
Koko maan kattavalla, lähes 700 toimipisteen optikkoliikeverkostolla on kaikki valmiudet täydentää julkista terveydenhuoltoa omilla silmäterveyspalveluillaan. Ne tuovat kokonaisuuteen markkinaehtoista kustannustehokkuutta sekä parantavat palvelujen tasapuolista saatavuutta ja purkavat julkisen puolen ruuhkia. Näin julkisia resursseja vapautuu vaativampaan silmäsairauksien hoitoon ja silmäkirurgiaan.
Lisää tehokkuutta on saavutettavissa erityisesti glaukooman, diabeettisten silmäsairauksien sekä kaihin ja ikärappeuman ennakoinnissa, seurannassa ja hoidossa. Väestön ikääntyessä on juuri näistä ongelmista kärsivien potilaiden määrän ennustettu jopa kaksinkertaistuvan vuosikymmenen loppuun mennessä.
Alla oleva portaikkomalli kertoo, millä tavoin hyvinvointialueella voidaan hyödyntää julkisen ja yksityisen sektorin palvelujen yhteistyötä. Kytkemällä optikkoliikkeet sote-keskuksiin saavutetaan palvelujen järjestämisessä sekä tehokkuutta että kustannussäästöjä.
Sote-palvelujen rahoitusmallin tulee turvata palvelujen saatavuus
Sosiaali- ja terveysministeriön taholla on pohdittu sote-palvelujen monikanavarahoituksen uudistamista tai jopa purkamista. Monikanavaisuudesta luopuminen uhkaisi koko uudistuksen alkuperäisten tavoitteiden toteutumista etenkin palvelujen saavutettavuuden sekä hyvinvointi- ja terveyserojen tasaamisen suhteen.
On tärkeää, että kansalaiset voivat jatkossakin hakeutua hoitoon siellä, missä palveluja on saatavilla. Tämä edellyttää, että palveluntuottajat ovat lainsäädännössä samalla viivalla. Siksi Kelan sairausvakuutuskorvaukset tulee säilyttää myös yksityisissä palveluissa, ja palvelusetelin käyttöä kehittää edelleen joustavammaksi ja monipuolisemmaksi.
Jos Kela-korvausten ja palvelusetelien puuttuessa asiakkaat jäävät jonottamaan pääsyä julkisen sektorin palveluihin, kasvaa hoitovelka edelleen, vaikka laadukasta palvelua olisi samaan aikaan saatavana yksityiseltä puolelta.
Lue lisää siitä, miten NÄE ja alan toimijat rakentavat Suomeen maailman parasta näönhuoltoa.
