Näön seuranta on liikennenäkemisessä oleellista

Suomen vaativat ja muuttuvat sääolosuhteet haastavat liikenteessä näkemistä – varsinkin syksyisin. Myös ikä tuo eittämättä muutoksia näkökykyyn. Säännöllisten näöntarkastusten avulla omaa ajamistaan voi mukauttaa näkökyvyn mukaiseksi.

Hyvä liikennenäkeminen on monen asian summa. Ihmisen täytyy pystyä tarkkailemaan ympäristöään sekä reagoimaan tarpeeksi nopeasti näkemäänsä. Tähän tarvitaan riittävällä tasolla olevat näkökenttä, näöntarkkuus ja kontrastinäkö.

Silmälääkäri ja Ocusweep Oy:n tutkimusjohtaja Markku Leinosen mukaan näkökentän puutoksien näkökentässä on todettu muun muassa vaikeuttavan ajonopeuden mukauttamista kaistanvaihdoksissa ja ajolinjan pitämistä ajokaistalla. Lisäksi näön reuna-alueilla tapahtuvat yllättävät asiat voivat tuottaa haasteita.

– Ihminen ei tiedä sitä, mitä ei näe. Jos näkökentän reuna-alueilla on jotakin vikaa, ihminen ei pysty reagoimaan siellä tapahtuviin yllättäviin asioihin, Leinonen kertoo.

Katsottavan kohteen tunnistaminen vaikuttaa siihen, mitä kuljettaja aikoo seuraavaksi tehdä. Jos tien reunassa oleva musta kohta osoittautuu kyltiksi, kuljettaja todennäköisesti jatkaa matkaansa muuttamatta ajamistaan. Jos kohde onkin hirvi, kuljettaja reagoi eri tavalla.

Kontrastinäkö mahdollistaa kohteen erottamisen taustasta. Jos kohde ei erotu taustastaan, se on ihmiselle näkymätön. Näöntarkkuus puolestaan kertoo, mikä katsottava kohde on.

– Hyvä liikennenäkeminen on sellainen, jossa näkökentän, kontrastinäön, näöntarkkuuden ja reagointikyvyn muodostama kokonaisuus toimii, Leinonen kertoo.

Suomen liikenneolosuhteet haastavat kontrastinäköä

Liikennenäkemisessä kontrastinäön merkitys on suuri. Se vaikuttaa esimerkiksi näkemiseen hämärässä, jolloin varjot ja kontrastit vähenevät.

– Myös vaikeat liikenneolosuhteet korostavat hyvän kontrastinäön merkitystä. Esimerkiksi lumi ja loska voivat vaikeuttaa ajoradan merkintöjen näkemistä. Lumisateessa ja sumussa puolestaan kontrastien havaitseminen vaikeutuu, Leinonen kertoo.

Kontrastinäön lisäksi puhutaan usein hämäränäöstä, jolla tarkoitetaan silmien kykyä tottua valaistuksen määrän vaihtumiseen, kun siirrytään valoisasta hämärään ja pimeään ja päinvastoin. Iän myötä silmä sameutuu eli mykiö harmaantuu, jolloin sen valon läpäisykyky heikkenee. Siksi hämärä häiritsee ikääntyneitä ajajia enemmän.

Silmäsairaus ei ole automaattinen este ajamiselle

Ikääntyminen tuo näkemiseen mukanaan silmän sameutumisen kaltaisia normaaleja muutoksia, mutta myös erilaisia silmäsairauksia. Liikenneturvan suunnittelijan Mia Nyholmin mukaan normaaleja iän tuomia muutoksia voi kompensoida ajamisen mukauttamisella varsin hyvin, eivätkä ne pääsääntöisesti ole este turvalliselle ajamiselle.

– Näkö kannattaa kuitenkin tarkistuttaa säännöllisesti, koska itse ei välttämättä erota iän mukanaan tuomia muutoksia sairauksista.

Kaikki sairaudet eivät myöskään automaattisesti estä ajamista. Esimerkiksi kaihi on usein leikattavissa, jonka jälkeen ajaminenkin sujuu paremmin. Glaukooma sen sijaan voi edetä sellaiseksi, ettei ole enää turvallista ajaa ollenkaan. Sen etenemistä voidaan hidastaa, mutta jo syntyneitä vaurioita ei voi parantaa. Silmäsairauksien lisäksi myös muut sairaudet, kuten diabetes, voivat vaikuttaa näkökykyyn.

Nyholm muistuttaa, että aina ongelma ei ole näkemisessä, vaan taustalla voi olla tiedonkäsittelyn hidastuminen. Aivot eivät ehdi käsitellä näköaistin kautta havaittua tietoa riittävän nopeasti. Tällöin on esimerkiksi hyvä ajaa hitaammin ja valita rauhallisempi reitti tai ajankohta ajamiselle.

Ajamistaan voi mukauttaa näön muuttuessa

Optikkoliikkeestä voi hakea apua hyvän liikennenäkemisen tukemiseen. Näöntarkkuutta korjaavien lasien ja piilolinssien lisäksi liikkeestä voi löytyä ratkaisu esimerkiksi häikäisyyn pimeällä tai auringonpaisteessa. Myös kontrastien erottamista voidaan joissakin tapauksissa helpottaa värillisillä linsseillä.

Markku Leinosen mukaan optometristeilla on tärkeä rooli myös näkemisen seurannassa. Seurannan avulla ihminen tietää näkönsä heikkoudet ja voi mukauttaa ajamistaan sen mukaan.

– Ajamisen mukauttaminen näön mukaiseksi on liikennenäkemisessä keskeistä.

Leinonen yhtyy Nyholmin muistutukseen näön säännöllisen tarkistuksen tärkeydestä. Liikennenäkemisen kannalta tärkeää olisi mitata ja seurata näkökenttää, kontrastinäköä ja näöntarkkuutta, mutta myös reagointinopeutta.

– Seuranta on tärkeää läpi elämän, mutta erityisesti ikääntyessä. Seurannan ja ajamisen mukauttamisen avulla moni ikääntynyt voi jatkaa ajamistaan turvallisesti, Leinonen toteaa.

NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast muistuttaa, että näköoireiden varhaiseen tunnistamiseen on tarjolla luotettavaa ja helposti saavutettavaa apua.

– Koko maan kattavan optikkoliikeverkoston lähes 700 toimipisteestä löytyy asiantuntevia optometristejä ja optikkoja, joiden puoleen kannattaa kääntyä ajoissa. Väestö ikääntyminen näkyy myös liikenteessä, joten näön ja silmien seurannan tarve kasvaa entisestään. Onneksi julkisen hoitosektorin ruuhkia on mahdollista purkaa yksityisten optikkoliikkeiden avulla.