Retinopatia ja muut diabeettiset silmäsairaudet aiheuttavat ongelmia diabeetikoille sekä ruuhkia ja kustannuksia terveydenhuoltoon. Niiden varhainen havaitseminen vaatii monipuolista yhteistyötä myös optikkoliikkeiden kanssa.
Suomessa on noin 500 000 diabeetikkoa, ja 100 000 suomalaisen arvioidaan kantavan sairautta tietämättään. Luvut ovat huomattavia, ja diabetes on tiiviissä yhteydessä myös näkökykyyn ja silmäsairauksiin. Niistä yleisin on diabeettinen retinopatia, joka vaikuttaa verkkokalvoon, sekä mahdollisesti myös makulaan, eli verkkokalvon tarkan näkemisen alueeseen.
Retinopatia on suoraan verrannollinen diabeteksen kestoon. Tyypin 1 diabeteksessa se kehittyy 20 sairausvuoden aikana noin 80–100 prosentille potilaista. Tyypin 2 diabetespotilailla voidaan retinopatian oireita havaita jo diabeteksen toteamisvaiheessa.
Väestön ikääntyessä myös diabeettisista silmäsairauksista kärsivien potilaiden lukumäärä kasvaa, mikä merkitsee terveydenhuollossa yhä suurempia kustannuksia, ruuhkia ja resurssipulaa. Diabeetikoiden silmiä tulisi seurata kattavasti ja säännöllisesti. Näin näköongelmat havaitaan mahdollisimman varhain ja niiden hoitoennuste on parempi.
Säännöllinen ja kattava seuranta tärkeää
Optometristi Pauli Kurunmäki on yli 20 vuotta tehnyt silmänpohjankuvauksia, jotka ovat nopea ja tehokas keino retinopatian seulontaan ja seurantaan.
– Diabeteksen hoidossa on mielestäni avainasemassa moniammatillinen yhteistyö, jota Suomen terveydenhuollossa suositaan. Hoitosuosituksissa onkin otettu huomioon lähes kaikki ammattiryhmät, vain optometristit puuttuvat. Silmänpohjia kuvaavat optometristit tapaavat kuitenkin diabeetikoita käytännössä lähes päivittäin ja voivat siten parhaimmillaan tukea hoitosuosituksia terveydenhuollon ammattilaisina, sanoo Kurunmäki.
Hän näkee tulevan soteuudistuksen suurena kysymysmerkkinä, ja on huolissaan esimerkiksi siitä, kuinka paljon erikoislääkäreitä tulevaisuudessa löytyy muualtakin kuin pääkaupunkiseudulta.
– Omahoidon osuus erityisesti kakkostyypin diabeteksessa näyttää kasvavan, ja samalla diabeteshoitajien määrä näyttää vähenevän osassa terveyskeskuksia. Valtaosa diabeetikoista pärjääkin ns. omahoidolla, mutta iäkkäämmälle ryhmälle motivoiva, voimavaroja tukeva ja moniammatillinen omahoidon ohjaus ja tuki on elintärkeää.
Kurunmäki tekee säännöllisesti useassa terveyskeskuksessa silmänpohjakuvauksia, joissa otetaan kuvia makula- ja papillakeskeisesti sekä värillisenä että punavapaana 45 asteen alueella. Tarvittaessa otetaan sitten lisäkuvia laajemminkin.
– Osassa kuvauksista teen itse optometristina ns. primaarin lausunnon kuvista silloin, kun niissä ei ole muutoksia tai muutokset ovat vähäisiä. Silmätautien erikoislääkäri tekee sitten lausunnot muista, mahdollisesti jatkotutkimuksiin johtavista tapauksista. Osassa kuvauksista taas silmätautien erikoislääkäri lausuu kaikki kuvat eli aina toimitaan tilaajan toiveen mukaan.
Ratkaisuksi kaikkien resurssien tehokas hyödyntäminen
Kurunmäki on työssään huomannut, että vaikeat, retinopatian eri asteiset silmänpohjamuutokset ovat vuosien saatossa vähentyneet. Tämä on tulosta etenkin parantuneista hoitomenetelmistä, kuten verensokerin tehostuneesta seurannasta ja insuliinin automatisoidusta annostelusta.
– Kakkostyypin diabetes lisääntyy kuitenkin selvästi edelleen. Siksi on tärkeää kehittää jatkossakin moniammatillista yhteistyötä ja pitää huolta diabeteshoitajien riittävästä määrästä.
Kurunmäki toivookin, että soteuudistuksen sisällössä ja toteutuksessa otetaan huomioon nämä tarpeet. Hyvänä työnjakona hän näkee, että optometristeja ja optikkoliikkeitä aletaan hyödyntää selvästi nykyistä laajemmin diabeetikoiden silmänpohjien seurannassa. Tämä olisi mahdollista ja luontevaa, kun optikoiden koulutus on kehittynyt, ja optometristit ovat yhä taitavampia tunnistamaan terveen ja sairaan silmänpohjan eroja.
– Optometristit voisivat ympäri Suomen suorittaa silmänpohjien kuvaukset ja tehdä primäärin lausunnon silmänpohjista. Seurantaan tarvitaan lisäresursseja, sillä en valitettavasti usko, että silmätautien erikoislääkärit ehtivät analysoida kaikkien Suomen diabeetikoiden silmänpohjat. Heidän valtava tietotaitonsa ja osaaminensa pitäisi kanavoida paremmin varsinaiseen silmäsairauksien hoitoon, toteaa Kurunmäki.
