Parlamentaarinen työryhmä on tänään päätynyt olla esittämättä monikanavarahoituksen, eli kela-korvauksen, lakkauttamista. Päätöksellä on merkittävä yhteiskunnallinen merkitys silmäsairauksien hoidossa erityisesti saatavuuden suhteen. Sote-uudistuksen astuessa voimaan päätös voi myös edesauttaa silmäsairauksien pitkien hoitojonojen purkua.
Silmäsairauksien osalta julkinen sektori ei tällä hetkellä tuota käytännössä lainkaan perustason silmäterveyden palveluita, joten palvelutuotannon mahdollinen lisäpaine julkisen sektorin suuntaan Kela-korvauksen poistumisen myötä olisi ollut ongelmallinen.
– Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry kiittää parlamentaarista työryhmää silmäsairauksien laadukasta hoitoa tukevasta päätöksestä, kommentoi Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast.
Pelkästään kela-korvauksella tuettu tuottaminen ei kuitenkaan riitä. Silmäsairauksien hoitojonot ylittävät jo nykyisellään usein hoitotakuun rajat ja tulevaisuudessa silmäsairauksien potilasmäärät tulevat nousemaan. Jo nyt Suomi on koko OECD-alueen hännänhuippua silmätautien hoitoonpääsyssä – henkilöstömäärällisesti runsaista resursseista huolimatta.
– Seuraavan vuosikymmenen aikana silmäsairauksista kärsivien potilaiden lukumäärä kaksinkertaistuu ja käyntimäärät moninkertaistuvat väestön ikääntymiskehityksen johdosta. On selvää, että tulemme tarvitsemaan niin julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä kuin hyvin suunniteltuja palvelustrategioita yhteistyön saumattomaan toimintaan, toteaa Tast.
Sote-uudistuksen yhteydessä on hyvä mahdollisuus kehittää terveydenhuollon toimintaa.NÄE ry ehdottaa palveluseteliperusteisen valtakunnallisen järjestelmän kehittämistä, jolla yksityinen, silmäterveydenhuollon peruspalveluita tuottava optikkoliikesektori integroitaisiin osaksi julkista terveydenhuoltoa. Tällöin voitaisiin tehokkaasti purkaa silmätautien hoitojonoja vapauttamalla julkisen silmätautien hoidon kapasiteettia vaativampien silmäsairauksien hoitoon. Lisäksi NÄE ry ehdottaa Kela-korvausten tasojen, ainakin väliaikaista, nostoa vastaamaan todellisia kustannuksia, jotta silmätautien hoitovelka saataisiin nopeasti purettua. Kokoomuksen eduskuntaryhmä ja Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä ovat jättäneet tätä tukevan täydentävän esityksen perus- ja erikoissairaanhoidon saatavuusongelmien ja koronapandemian aikaansaaman hoitovelan kasvamisen vuoksi.
– Kela-korvaus -järjestelmä on puutteistaan huolimatta julkisen talouden näkökulmasta kustannustehokas tapa varmistaa silmäterveyspalveluiden saatavuutta, kommentoi Tast.
Kela-korvausjärjestelmän etuna on myös silmäterveyspalveluiden tasavertaisuuden ja saavutettavuuden takaaminen kansalaisille. Optikkoliikevetoinen palvelujärjestelmä on kehittynyt maahamme vuosikymmenien kuluessa ja on lähes kaikkialla erinomaisesti potilaiden saavutettavissa erityisesti julkiseen palvelutuotantoon verrattuna.
Lisätietoja:
Panu Tast, NÄE ry, toimitusjohtaja: panu.tast@naery.fi, p. 040 5422 227.
