Sote-uudistuksen päätavoitteiksi on nostettu kolme kohtaa: kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa saatavuutta ja saavutettavuutta sekä turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut. Jo itsessään tavoitteet ovat kunnianhimoiset. Kun tavoitteisiin kytketään haasteita, kuten aikomus julkisen tuotannon painottamiseen, osaavan työvoiman riittävyys, ikärakenteen vanheneminen sekä kustannustehokkuus, päästään jo lähelle todellista toimintakenttää. Silmäterveyden palveluiden osalta huomioitavaa on peruspalveluiden tarjonnan puuttuminen julkiselta sektorilta sekä jo nykyisellään kroonisesti pitkät hoitojonot.
Sote-uudistuksen runkolainsäädäntöön on kirjoitettu painotus vahvaan julkiseen tuotantoon. Silmäterveyden peruspalveluita ei kuitenkaan tuoteta julkisella sektorilla lainkaan, käytännössä tarjolla on vain erikoissairaanhoidon palveluita. Nykyinen tuotantorakenne ei siis mahdollista julkisen tuotannon painotusta silmäterveydenhuollon osalta. Kysymys ei ole julkisen palvelutarjonnan riittävyydestä – sitä ei silmäterveyden peruspalveluiden osalta ole tarjollakaan. Hoitotakuu tulee kuitenkin lyhentämään myös silmäterveyden ongelmien osalta julkisen sektorin hoitoonpääsyvaatimuksen seitsemään päivään.
Yksityiset optikkoliikkeet osaksi palvelustrategiaa palvelusetelimallin avulla
Sote-uudistuksen tavoitteiden toteutuminen silmäterveydenhuollon osalta vaatii optikkoliikkeiden kytkemistä julkisen sektorin palvelustrategiaan palveluiden tuotannon osalta. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa palvelusetelimallin laajaa käyttöönottoa ja kehittämistä. Palvelusetelin taustalle tarvitaan ennaltaehkäisevää ajattelua sekä julkisen- ja yksityisen sektorin että silmätautien erikoislääkärien ja optometristien välistä moniammatillista työnjakoa.
Palveluseteli on asiakaslähtöinen, markkinatalouteen perustuva väline palveluiden tuottamiseen kustannustehokkaasti. Optinen ala on äärimmäisen kilpailtu markkina, jossa iso osa silmäterveydenhuollon peruspalveluista pystytään tuottamaan pelkällä julkisen puolen asiakasmaksulla, joka on yleisesti noin 21 tai 40 euroa. Julkiselle puolelle säästöä toimintamallista kertyisi tuottamisen kustannusten lisäksi laiteinvestointien sekä kilpailutusprosessien poisjäännistä.
Osana palvelustrategiaa palvelusetelimalli lisää perusterveydenhuollon saatavuutta ja osaltaan vähentää erikoissairaanhoidon painetta. Huomioitavaa myös on, että palvelusetelimallin käyttöönotto mahdollistaa silmäterveyspalveluiden saatavuuden lähipalveluina, myös pienemmillä paikkakunnilla.
Kaksiportainen palvelusetelimalli mahdollistaa optimaalisen toiminnan
NÄE ry:n ehdottama palvelusetelimalli on kaksiportainen. Mallissa asiakas ohjataan sellaisen näköön tai silmien terveydentilaan liittyvän ongelman osalta, jota sosiaali- ja terveyskeskuksen ensikontaktissa ei pystytä tutkimaan tai hoitamaan, suoraan optikkoliikkeeseen. Optikkoliikkeen on täytettävä asetetut palvelutuotannon kriteerit ja siellä on oltava rajatulla lääkkeenmääräämisoikeudella varustetun laillistetun optikon, eli optometristin, ja silmälääkärin vastaanotot. Optometristivastaanoton kustannukset on kireä kilpailu ajanut alle asiakaskäyntimaksujen, joten toiminnasta ei aiheudu julkiselle sektorille kustannuksia.
Palveluseteli 1. otetaan käyttöön, jos optometristin löydös, tai selkeä julkisen puolen ensikontaktilla todettu tarve, näin vaativat. Tällöin asiakas ohjataan suoraan silmälääkärin tutkimukseen tai silmälaboratoriotutkimukseen, joka maksetaan palvelusetelillä. Mikäli asiakas tarvitsee jatkossa hoitosuunnitelman mukaisen sairauden hoidon, toimenpiteen tai seurannan, maksetaan tähän liittyvät palvelut kyseiseen tarkoitukseen myönnettävällä palvelusetelillä.
NÄE ry:n laskelma osoittaa, että yksityisiä palveluntuottajia hyödyntäen on mahdollisuus säästää arviolta yli 30 miljoonia euroa yhteiskunnan varoja vuosittain. Suurimmat säästöpotentiaalit ovat glaukooman seurannan sekä diabeettisten silmäsairauksien seulonnan ja seurannan kustannuksissa. Myös kaihin ja ikärappeuman hoitokustannuksissa pystytään säästämään laatua menettämättä.
Verkosto jo valmiina
Optikkoliikkeiden asiakasmassan siirtyessä sote-uudistuksen tavoitteen mukaisesti julkiseen tuotantoon, menetettäisiin todennäköisesti mahdollisuudet muiden sote-uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseen. Optikkoliikkeet ovat vuosikymmenten aikana kehittyneet kokonaisvaltaisiksi silmäterveydenhuollon keskuksiksi laillistettuine terveydenhuollon ammattihenkilöineen, erikoislääkäreineen ja monipuolisine silmälaboratorio- ja kuvantamispalveluineen. Puitteet silmäterveydenhuollon kustannustehokkaisiin- sekä hyvin saavutettaviin ja saataviin palveluihin julkisten terveydenhuollon peruspalveluiden osana ovat siis valmiina.
