Terveydenhoitojärjestelmämme on ollut kovan paineen alla. Koronakriisi on kuormittanut terveydenhoitoa uudella tavalla, ja hoitovelka on kasvanut. Tämä koskee myös silmäterveydenhuoltoa. Terveydenhoidon ongelmiin tarvitaan ratkaisuja nyt, kun sote-uudistuksen käytännön toteuttaminen alkaa. Kasvaneen hoitovelan lisäksi erityisesti väestön ikääntyminen tuo tulevaisuudessa omat haasteensa järjestelmälle – miten turvataan suomalaisten hyvinvointi?
NÄE ry kiinnittää erityisesti huomiota silmäterveyspalvelujen saatavuuteen ja saavutettavuuteen. Sote-uudistuksen käytännön toteutuksen yhteydessä pitää huolehtia myös silmäterveyspalveluiden laadukkaiden palveluiden turvaaminen. NÄE ry:n hallitus päätti kokouksessaan 8.12.2021 nostaa keskeiseksi vaaliteemaksi julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön. Sote-uudistus ei toimi ilman yksityistä sektoria ja tämä pitää ottaa huomioon uusissa aluevaltuustoissa.
NÄE ry:n kolme keskeistä vaaliteesiä;
- Hyvinvointialueiden pitää antaa asukkailleen realistisen palvelulupauksen, joka kirjataan myös palvelustrategiaan. Palvelulupaus määrittelee hyvinvointialueen toimintaa, eli miten, millaiset ja minkä tasoiset sote-palvelut asukkaille tarjotaan. Tuotantotavalla on silmäterveydenhoidossa keskeinen vaikutus koskien hoitoon pääsyä sekä hoidon sujuvuutta. Hoitojonot silmäterveyden osalta ovat pitkittyneet. Väestön ikääntyessä palveluntarve kasvaa voimakkaasti. Silmäterveydenhuollon resurssiongelmat ja ennakoimisen tarve tulevat kasvamaan lähivuosina merkittävästi ja tämä pitää huomioida ennaltaehkäisevästi palvelustrategiassa.
- NÄE ry peräänkuuluttaa valtuustoja huolehtimaan todellisten kustannusten esiintuomisesta. Tällä hetkellä tuotantotavan kustannuslaskenta ei perustu vakioituun malliin. Julkisen sektorin tuotantotapalaskenta ei pidä sisällään ns. vyörytyseriä, kuten kiinteistö- ja ylläpitokuluja, jotka todellisuudessa kuitenkin vaikuttavat vahvasti kustannustasoon. Yksityisen puolen hinnoittelussa nämä erät huomioidaan. Julkisen ja yksityisen puolen kustannuslaskennat eivät ole vertailukelpoisia keskenään. Halvemmalta vaikuttava julkinen tuotantotapa voi todellisuudessa olla kalliimpi vaihtoehto.
- Yksityistä sektoria on hyödynnettävä silmäterveydenhuollon peruspalveluiden tuottamisessa kustannustehokkaasti. Hyvinvointialueet voivat hyödyntää optikkoliikkeitä palvelusetelin avulla sekä perus- että erikoistason silmäterveydenhuollon tutkimus- ja seurantapalveluiden tuotantoon. Yksityisiä optikkoliikkeitä kannattaa hyödyntää niiden palveluiden osalta, joiden hinnat alittavat hyvinvointialueiden oman tuotannon kustannukset.
NÄE ry:n aiemmin esittämä palvelusetelimalli yhdistää yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyön, hoitovastuun tehokkaan jakamisen sekä markkinatalouden matalammat kustannukset. Mallissa optikkoliikkeissä toteutetaan nykyisin julkista sektoria työllistäviä perustason tutkimuksia, joihin perusterveydenhuollossa ei ole osaamista eikä välineitä. Tällöin julkisen puolen kapasiteettiä voitaisiin käyttää tehokkaammin vaativan silmäsairauksien hoidon tarpeisiin.
Silmien terveystarkastusten osalta noudatettaisiin normaalia markkinahintaa. Kilpaillusta markkinasta johtuen kustannukset voitaisiin käytännössä aina kattaa julkisista terveydenhuollon palveluista perittävällä käyntimaksulla. Asiakas ei siis maksaisi yksityisen tuottamasta palvelusta enempää kuin julkisesta, eikä näistä terveystarkastuksista muodostuisi kustannuksia yhteiskunnalle.
Optikkoliikkeissä toteutettava silmälääkärin tutkimus tai silmälaboratorion tarve kustannettaisiin palveluseteliä hyödyntäen. Erityisesti silmälaboratoriopalveluiden osalta yksityisen kustannus on lähes aina julkista edullisempi. Toimivalla yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyöllä lyhennettäisiin merkittävästi hoitojonoja erikoissairaanhoidon osalta ja helpotettaisiin silmäsairauksien osalta hoitotakuun toteutumista perustasolla.
Koko terveydenhuoltojärjestelmän rahoitus muuttuu sote-uudistuksen myötä suoriteperusteisesta yleiskatteelliseksi budjettirahoitukseksi, kun hoitosuoritteista ei enää voi lähettää potilaan kotikuntaan laskua tai kuntayhtymän budjettiylityksestä laskua jäsenkunnille.
”Taloudellisesti tehokkaiden ja hyvin saavutettavien palveluiden hyödyntäminen palvelutuotannossa varmistaa parhaiten valtion budjetista tulevan rahan riittävyyden hyvinvointialueen palveluiden rahoitukseen myös tulevaisuudessa”, sanoo NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast.
”Alueiden tulee tehdä palvelulupaukseen perustuvat valintansa palveluiden tuotantotavoista kestävästi. Valinnat tulee perustua todelliseen tietoon koskien oman tuotannon kustannuksia ja markkinoilta hankittavissa olevien palveluiden hintoja. Tällöin järjestelmä mahdollistaa todellisen kustannusten vertailun ja julkiset varat käytetään tehokkaasti”, Tast jatkaa.
Hyvinvointialueiden vaalit pidetään 23.1.2022. Valittavat aluevaltuustot päättävät muun muassa kunkin hyvinvointialueen palvelustrategiasta, palvelutoiminnan periaatteista, talousarviosta sekä jäsenten valitsemisesta toimielimiin. Palvelut, joihin sote-uudistuksen päätökset vaikuttavat, ovat kaikille merkittäviä. Käytännössä ne ovat osa kaikkien terveyttä, hyvinvointia ja elämänlaatua. Uudet valtuustot päättävät esimerkiksi millä kriteereillä ikäihmisten kotihoito järjestetään, miten laaja terveyskeskusverkosto on ja miten julkinen silmäterveydenhoito tuotetaan.
