Näkökyky on avaintekijä niin ammattiurheilussa kuin harrastusliikunnankin sujuvuudessa ja mielekkyydessä. Urheilunäkemistä voi parantaa lajikohtaisesti optimoiduilla urheilulaseilla sekä tarvittaessa myös silmien omilla lihastreeneillä.
Ympäristön ja yksityiskohtien havainnointi on usein olennainen osa urheilu- ja liikuntasuoritusta lajista riippumatta. Suurin osa havainnoinnista tapahtuu näköaistin avulla, joten näkökyvystä ja silmistä huolehtiminen on tärkeää niin huippu-urheilijoille kuin harrastajille.
Hyvän urheilunäkemisen saavuttamiseen on eri keinoja, jotka liittyvät näkemistä häiritsevien tekijöiden minimointiin ja silmien suojaamiseen sekä itse näköaistimuksen tehostamiseen. Näkemistä voidaan parantaa asianmukaisilla ja urheilukäyttöön suunnitelluilla silmälaseilla, mutta myös mahdollisia silmien toimintaa kehittävillä harjoitteilla.
Urheilunäkemisen erityisvaatimuksia
Synsam Sports Implementation Manager Jani Nyman vastaa valtakunnallisesti Synsam Finlandin urheilulasipuolesta. Itsekin ikänsä urheilleena hän on myös omakohtaisesti kiinnostunut urheilulasien ominaisuuksista ja mahdollisuuksista.
Urheilunäkemisen olemusta pohtiessaan Nyman lähtee liikkeelle perusasioista.
– Perusedellytys urheilusuoritukselle on tietysti riittävä näöntarkkuus. Sen lisäksi on muita olennaisia asioita, jotka liittyvät esimerkiksi etäisyyksien ja liikkeen havainnointiin. Tietyissä nopeatempoisissa lajeissa täytyy seurata liikkuvaa kohdetta, joten urheilija tarvitsee hyvää syvyysnäköä ja laajaa näkökenttää voidakseen reagoida nopeasti näköärsykkeisiin.
Vaikka hyvä näkökyky on tärkeää kaikissa tilanteissa, vaihtelevat näkemisen tarpeet ja vaatimukset luonnollisesti lajikohtaisesti.
– Esimerkiksi hiihtäminen edellyttää laajaa kaukonäkökenttää sekä samalla silmien suojaamista tuulelta ja viimalta. Olosuhteista riippuen voidaan tarvita suojaa myös häikäisyltä esimerkiksi tummalla linssillä. Metsässä mentäessä on tarpeen nähdä yksityiskohdat ja hahmottaa maaston muodot hyvin, mihin auttaa puolestaan kontrastia parantava linssi, kertoo Nyman.
Erilaisissa pallopeleissä on oman liikkumisympäristön lisäksi havaittava ja seurattava nopeasti liikkuvia kohteita, kuten muita pelaajia ja pelivälineitä. Tällöin urheilusuoritus vaatii silmä-käsikoordinaation lisäksi laajaa näkökenttää, jonka avulla voidaan reagoida aistimuksiin mahdollisimman nopeasti. Lisäksi myös pallopeleissä on tärkeää erottaa yksityiskohtia hyvän näöntarkkuuden ja kontrastinäön avulla.
Silmien suojausta olosuhteiden mukaan
Urheiluympäristöihin liittyvät häiriö- ja riskitekijät haittaavat näkemistä, mutta voivat johtaa myös vähintään tilapäisiin silmävaurioihin. Tyypillinen esimerkki on etenkin kirkkailla auringonpaisteisilla lumilla ja vesillä kehittyvä lumisokeus, joka saattaa pahimmillaan aiheuttaa palovamman tapaisen vaurion sarveiskalvon pintaan.
Nyman muistuttaa, että monissa lajeissa ammattiurheilijat ja myös harrastajat ovat ulkosalla koko päivän ajan, jolloin silmät kannattaa suojata 100-prosenttisen UV-suojan tarjoavilla laseilla. UV-säteilyyn kannattaa suhtautua vakavasti, sillä se voi pitkäaikaisena lisätä muun muassa harmaakaihin ja silmänpohjarappeuman riskiä.
– Vastaavasti jo sinänsä näkemistä vaikeuttava viima voi aiheuttaa kuivasilmäisyyttä. Lisäksi auringonvalolle ja viimalle altistuminen voi aiheuttaa myös sidekalvon muutoksia, kuten pingueculaa tai siipikalvoa.
Oma lukunsa on luonnollisesti silmän suojaaminen lajeissa, joissa riskinä on traumaperäinen, iskusta johtuva vamma. Lasien suojaavuus ja kestävyys on olennaista esimerkiksi padelissa, squashissa tai salibandyssä, joissa pallo tai maila voi osua silmään. Metsässä taas vaarana ovat puiden oksat muun muassa maastopyöräilyssä ja
suunnistuksessa. Lentävät kivet voivat puolestaan aiheuttaa vahinkoa
esimerkiksi raviurheilussa.
E-urheilussa ongelmana ovat samat tekijät kuin liikaa ruutujen äärellä aikaa viettävillä maallikoillakin.
– Siinä on tärkeää suojautua siniseltä valolta, joka rasittaa silmää ja voi pidemmän päälle aiheuttaa sille myös pidempiaikaisia vaikutuksia. Oikeanlaisilla laseilla voidaan myös terävöittää näköä ja parantaa havainnointia, jotta e-urheilussa tärkeä nopea reaktiokyky saadaan kuntoon, sanoo Nyman.
Urheilulasien ominaisuuksia
Urheilulaseissa ensisijainen suojaava seikka on lasien kaarevuus ja tiivis istuvuus, jotka mahdollistavat laajan näkökentän sekä tiiviin suojan viimalta ja häikäisyltä. Kaareviinkin linsseihin voidaan saada halutut voimakkuudet, mutta niiden tulee olla optisesti kompensoidut, ettei kaarevuudesta seuraa näkökenttään vääristymiä.
Urheiltaessa tulee sekä kehysten että linssien olla tietenkin iskunkestävät ja särkymättömät. Muita tyypillisiä vaatimuksia ovat aiemmin mainittu 100-prosentin UV-suoja ja oikeasävyinen linssi.
– Suoritusympäristöstä riippuen tulee linssin olla tavanomaista vaaleampi tai kirkkaissa oloissa vastaavasti tummempi. Lisäksi joissakin yhteyksissä lasien halutaan korostavan tiettyjä värejä yksityiskohtien hahmottamisen terävöittämiseksi, mikä onnistuu linssien erilaisilla värisävyillä, kertoo Nyman.
Urheilevan asiakkaan kanssa selvitetään ensin, onko hänellä tarvetta näönkorjaukselle joko piilolaseilla tai urheilulaseilla. Seuraavaksi tarkastellaan lajikohtaisia erityisvaatimuksia näkemisen ja silmien suojaamisen suhteen. Tärkeää on käydä läpi myös yksilölliset näkemiseen liittyvät kokemukset, mieltymykset ja mahdolliset haasteet.
Oikeat lasit eri lajeihin ja käyttötarpeisiin
Harrastajatasolla pyritään usein pärjäämään joka tilanteessa samoilla ns. normilaseilla.
– Vertaisin laseja kenkiin. Niitäkin on erilaisia: tanssikengillä ei lähdetä lenkille eikä saappailla pelata golfia. Samalla tavalla täytyy varusteiden vastata eri tilanteita myös näkemisessä. Yleislasien istuvuus, näkökenttä ja kestävyys eivät toimi urheilussa parhaalla tavalla. Vastaavasti tavalliset aurinkolasit eivät sovi moniin lajeihin. Ne eivät ole tarpeeksi tiiviisti istuvat eivätkä kestävät, ja niiden linssit ovat usein liian tummat, sanoo Nyman.
Synsamilla panostetaan Nymanin mukaan paljon urheilulaseihin. Jokaisesta liikkeestä löytyy oma sporttivastaava sekä kattava valikoima laseja eri lajeihin – hiihdosta sukellukseen ja pyöräilystä golfiin. Urheilulaseja saa tarpeen mukaan ilman voimakkuuksia tai omilla suurillakin voimakkuuksilla, joten se ei ole niiden käytön esteenä.
Näkemistä voi kehittää myös silmien lihastreeneillä
Kuten todettu, liittyvät eri urheilulajien näkövaatimukset muun muassa katseen nopeaan kohdistamiseen ja tarkentamiseen, etäisyyksien hahmottamiseen sekä näön reuna-alueen seuraamiseen. Näissä näkötoiminnoissa voi esiintyä myös toimintahäiriöitä, joiden korjaamiseksi silmät tarvitsevat mahdollisesti ortoptista eli kuntouttavaa lihastreeniä.
Hannu Lundell on tehnyt pitkän työuran optikkona ja yrittäjänä sekä työskennellyt paljon etenkin työnäön parissa. Urheilijan näköä tutkiessa tulisi hänen mukaansa ensin selvittää peruskartoituksella, onko silmissä toiminnallisia häiriöitä.
– Mahdolliset häiriöt tulee korjata ensin normaalitasolle lihastreeneillä. Niillä laukaistaan lihasten jännitystiloja ja kasvatetaan lihasten voimia, jolloin toiminnallisuus paranee. Treenejä tehdään esimerkiksi kahden viikon jaksoissa, ja kontrollikäynneillä jumppaohjeita tarkennetaan.
Vasta seuraavassa vaiheessa on aika ryhtyä urheilunäkemisen lajikohtaisiin harjoitteisiin. Niistä Lundell mainitsee esimerkiksi katseen kohdistus- ja tarkennusharjoitukset, prismojen avulla tehtävät lihastreenit sekä näköharjoitteiden yhdistämisen tasapainotteluun ja liikkeeseen, mikä tukee näköjärjestelmän kehittymistä paremmalle toiminnalliselle tasolle.
Toimintahäiriöt kuntoon harjoitteilla
Lundellin mukaan noin 1/3:lla väestöstä on näkökyvyssään eriasteisia toiminnallisia näköhäiriöitä. Osa niistä voidaan ratkaista silmälaseilla, mutta tiettyjä silmälihasten toimintahäiriöitä voi korjata vain kuntouttavilla harjoitteilla.
– Kumpaankin silmään on kiinnittynyt ja niitä liikuttaa kuusi lihasta. On siis yhteensä 12 lihasta, joiden tulee pelata tarkasti yhteen. Muuten seurauksena on esimerkiksi karsastus tai piilokarsastus. Toinen keskeinen näkemiseen vaikuttava tekijä on eri etäisyyksien tarkennusjärjestelmä eli akkomodaatio. Siihen on oma lihastoimintonsa, jossa voi esiintyä erilaisia toimintahäiriöitä, selittää Lundell.
Silmän lihastoimintojen puutteet voivat olla heikentämässä myös urheilijan näkö- ja suorituskykyä. Häiriöiden ja niitä korjaavien harjoitteiden määrittäminen vaatisi optikon tai optometristin tutkimuksia, ja niihin tulisikin Lundellin mielestä kiinnittää nykyistä enemmän huomiota.
Hän toteaa saman koskevan myös työnäkemistä. Kun asiakkaalle määritellään silmälaseja esimerkiksi näyttöpäätetyöhön, pitäisi samalla tutkia myös tarkennusjärjestelmän ja kohdentavien lihasten toimintoja. Silmälihasten toimintojen määrittämistä opiskellaan optometristien koulutuksessa, mutta myös oppien harjoittamiseen eli tutkimusten tekemiseen voisi Lundellin mukaan panostaa enemmän.
Urheilunäkeminen kaipaa lisää osaajia
Noin 10 vuotta sitten Lundell perusti kumppaniensa kanssa Suomessa uraauurtavan urheilunäköön erikoistuneen ryhmän. Apex Fysioterapia -yrityksen pilotoimassa
hankkeessa olivat mukana fysioterapeutti, silmätautien erikoislääkäri sekä Lundell itse urheilunäön optikkona. Tavoitteena oli hoitaa urheilijoiden näköongelmia ja kehittää eri urheilulajien kannalta tärkeitä näön osa-alueita ortoptiikan keinoin. Hankkeelle ei kuitenkaan tuolloin löytynyt tarpeeksi kiinnostuneita yhteistyötahoja.
Lundell pahoitteleekin sitä, ettei silmälihasten harjoitteisiin ja urheilunäkötutkimukseen panosteta Suomessa enemmän.
– Annamme tässä suhteessa turhaan tasoitusta ulkomaisille kilpakumppaneille. Varsinkin anglosaksisissa maissa ortoptiikkaan sekä urheilunäköön liittyviä palveluja on tarjolla paljonkin, ja esimerkiksi jääkiekkoilijoiden sekä koripalloilijoiden näköä harjoitetaan monin tavoin.
Suomestakin löytyy näihin asioihin perehtyneitä ammattilaisia, mutta heidän löytämisensä on yksittäiselle urheilijalle vaikeaa.
– Tässä olisi useammalle optikoille mahdollisuus erikoistua alueeseen, joka toisi apua urheilijoille ja samalla liiketoimintaa optikkoliikkeelle.
