Aluevaltuustot ovat aloittamassa työtään. Rahaa hyvinvointialueille annetaan valtiolta könttäsumma vuodessa ja sillä rahalla tavoitteet on saavutettava. Tutkittu ja arvioitu tieto sosiaali- ja terveyspalveluista ovat valtuuston päätösten tärkein lähtökohta. Ainut valtuuston ideologia on oltava asiakkaan paras palvelu.
Julkinen puoli pyrkii johtamaan mahdollisimman tehokasta ja asiakaslähtöistä palveluketjua, mutta tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan mielestäni mukaan ehdottomasti myös yksityiset yritykset ja kolmas sektori. Hyvinvointialueen palvelustrategiassa ratkaistaan se, ovatko kaikki osaajat ja palveluntuottajat mukana yhteisissä talkoissa.
Lähes ensimmäisenä asiana aluevaltuustot päättävät myös hyvinvointialueen hallintosäännöstä, joka on hallinnon ja toiminnan keskeinen toimintaväline. Mikäli siinä ei onnistuta erottamaan järjestämistä omasta julkisesta tuotannosta jollakin järkevällä tavalla, miten ihmeessä koskaan saadaan selville julkisen oman palvelun kustannukset?
Valinnanvapaus ja palvelujen läpinäkyvä vertailu (hinta ja laatu) eri palveluntuottajien välillä on paras lähtökohta johtamiselle ja järkeville poliittisille valinnoille. Mikäli portinvartijana toimiva valtuusto katsoo, että hoito on tarpeen, asiakas saisi itse päättää, mihin hakeutuu hoitoon.
Minun on todella vaikea kuvitella, erityisesti hoitotakuun astuessa voimaan, että millään muulla tavalla kuin yhteistyöllä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kesken saavutetaan hoitotakuun tavoitteet.
Yrittäjät ja yrittäjien toimialajärjestöt ovat järjestelmällisesti keränneet tietoja eri sote-palvelujen laadusta ja hinnoista. Monissa kohdissa laatu yksityisten yritysten palveluissa on vähintään samalla tasolla tai korkeammalla tasolla, mutta hinnat ovat halvempia. Jossain palveluyksiköissä julkisen sektorin asiakaspalvelu saa runsaasti kiitoksia. Muuta emme pyydä kuin reilua kohtelua.
Suomen Yrittäjät ja sen toimialajärjestöt, Näe ry yhtenä aktiivisimpana toimijana, ovat tehneet erinomaista yhteistyötä valtakunnallisella tasolla. Monta asia on saatu eteenpäin yrittäjyyttä puolustavan Suomen eteen. Nyt yrittäjyyden edunvalvonnan painopiste siirtyy entistä enemmän alueelliselle ja paikalliselle tasolle.
Yrittäjien aluejärjestöt ja paikallisyhdistykset ovat ottaneet hyvinvointialueiden edunvalvonnan yrittäjyyden näkökulmasta jo erinomaisesti haltuunsa. Sitä todella tarvitaan. Kysymys on yli 18 000 sote-alan yrityksen tulevaisuudesta.
Suosittelen lämpimästi, että eri puolilla Suomea käytetään myös toimialajärjestöjen asiantuntemusta laajasti hyödyksi. Esimerkiksi Näe ry:n tiimi edustaa silmänterveyden osalta suomalaista huippuosaamista.
Harri Jaskari
johtaja
Suomen Yrittäjät
