Kaupan ala tiedostaa oman laajan roolinsa vastuullisuus- ja ympäristöasioissa. Alan vähähiilisyystiekartta näyttää suuntaa kestäviin käytäntöihin, joihin pyritään yhä enemmän myös optisen alan ja kaupan puolella.
Liiketoiminnan vastuullisuuden merkitys kasvaa jatkuvasti yleisessä keskustelussa, ja asiakkaat, työntekijät poliittiset päättäjät sekä muut sidosryhmät odottavat alan yrityksiltä vastuukysymyksissä yhä enemmän konkreettisia toimia.
Elinkeinoelämän suurimpana toimialana kaupalla on merkittävä rooli ihmisten kulutusvalinnoissa. Ala onkin tietoinen laajasta mahdollisuudestaan vaikuttaa esimerkiksi ympäristöasioissa koko yhteiskuntaan niin myymiensä tuotteiden ja palvelujen kuin monitahoistein toimitusketjujensakin kautta.
– Kaupan alalla vastuullisuus nähdään erittäin laaja-alaisesti, sanoo Kaupan liiton johtavana asiantuntijana vastuullisuus- ja ympäristöasioissa toimiva Marja Ola.
– Tämän osoitti muun muassa Kaupan liiton vuonna 2020 toteuttama Vastuullisuuden olennaisuusanalyysi -hanke, jossa kartoitettiin alan toimijoiden ja sidosryhmien näkemyksiä kaupan vastuullisuustyön tärkeimmistä teemoista.
Analyysin mukaan toimialalla on vaikuttajana yhteys kaikkiin YK:n määrittelemiin 17:ään kestävän kehityksen tavoitteisiin. Niistä keskeisimpinä nähtiin Vastuullinen kuluttaminen, Ihmisarvoinen työ ja talouskasvu, Ilmastoteot, Terveys ja hyvinvointi, Sukupuolten tasa-arvo sekä Kestävä teollisuus, innovaatiot ja infrastruktuurit.
Selkeästi tärkeimpänä vastuullisuustyön muutosvoimana pidettiin ilmastonmuutosta. Tärkeiksi koettiin myös kiertotalouden mahdollisuuksien kasvu, luonnon monimuotoisuuden hupeneminen, kuluttajakäyttäytymisen muutokset sekä digitalisaatio.
Vastuullisuustyö vaatii myös valtiollista vetoapua
Pääministeri Antti Rinteen ja pääministeri Sanna Marinin hallitusten ohjelmiin kirjattiin laadittavaksi toimialakohtaiset tiekartat vähähiilisyyteen pääsemiseksi. Tässä yhteydessä myös Kaupan liitto valmisti toimialalle oman Uusiutuva kauppa 2035 -vähähiilisyystiekartan, joka julkaistiin Maailman ympäristöpäivänä 5.6.2020.
Tiekartan visiona on tehdä suomalaisesta kaupasta toimialansa globaali ilmastoedelläkävijä, joka on vuonna 2035 hiilineutraali ja vuonna 2050 miltei nollapäästöinen. Vision toteuttaminen edellyttää kuitenkin tukitoimia myös valtion taholta.
– Tiekarttaan kirjatut toimet jakautuvat toimialan omaan tekemiseen ja toimiin, jotka edellyttävät poliittisia päätöksiä. Tavoitteiden saavuttamisen suhteen keskeinen riski liittyykin siihen, ovatko poliittiset päättäjät valmiita tukemaan tiekartan toimeenpanoa, muistuttaa Ola.
– Keskeistä olisi alentaa palvelualojen sähköveroa ja vauhdittaa siten toimialan sähköistymistä. Lisäksi tarvitaan kannustimia investointeihin, uusia kustannuskilpailukykyä vahvistavia veroratkaisuja sekä kansainvälistä edunvalvontaa, joka helpottaisi kilpailua globaalissa, rajattomassa taloudessa. Myös julkisia hankintoja tulisi suunnata mahdollistamaan ilmastokestävien ratkaisujen kannattava tarjoaminen.
Erikoiskaupan erityishaasteet
Olan mukaan monella erikoiskaupan toimialalla panostetaan paljon ympäristökysymyksiin ja sosiaaliseen vastuuseen sekä kasvavasti myös tuotteiden elinkaareen, jälkimarkkinoihin ja korjattavuuteen. Erikoiskaupan eri toimialoilla on luonnollisesti omia erityispiirteitä, joista optiseen alaan liittyvät esimerkiksi linssien hionnan ympäristövaikutuksiin liittyvät kysymykset.
Erikoiskauppaa käydään paljolti myös verkossa, jolloin korostuvat tasapuolisuusasiat eri myyntikanavien välillä. Haasteita koetaan erityisesti siitä, etteivät EU:n ulkopuolisia verkkokauppoja ja -alustayhtiöistä koske samat velvoitteet kuin EU-maissa toimivia yrityksiä.
– Ongelmia aiheuttavat mm. puuttuvat tai rajoitetut vastuut kuluttaja-, ympäristö- ja tuotesääntelyn vaatimuksista. Lisäksi EU:n sisä- ja ulkopuolisista myyntikanavista ostetut tuotteet päätyvät samoihin keräys- ja kierrätysjärjestelmiin. Jos EU:n ulkopuolisista kanavista tulevien tuotteiden ainesisällöstä ei säädetä eikä asiaa valvota, voi uusiomateriaalin hyödyntäminen estyä eikä kiertotalousmallia saada EU:ssa toimimaan suunnitelmien mukaisesti, toteaa Ola.
Optisen alalla on edellytykset suureen hiilikädenjälkeen
Koko kaupan alan tavoin ovat optometristit, optikot sekä optikkoliikkeet palvelujensa ja toimitusketjujensa kautta laajalti yhteydessä paikallisiin yhteisöihinsä sekä ympäristöön. Toimialalla on siten monia mahdollisuuksia kasvattaa ns. hiilikädenjälkeään – eli vaikuttaa asiakkaiden ja sidosryhmien hiilijalanjäljen pienenemiseen.
Optisen alan ja kaupan vaikutusmahdollisuudet liittyvät etenkin tuotteiden valmistuksessa käytettyihin tuotantomenetelmiin ja raaka-aineisiin, toimitusketjujen logistiikkaan, optisten tuotteiden tarvikkeiden ja materiaalien kierrätykseen sekä asiakkaiden ympäristötietoisuuden lisäämiseen ja ohjeistamiseen.
ECOO (The European Council of Optometry and Optics) on kirjannut kestävyyden oman toimintansa avainalueisiin ja tukee alan proaktiivista toimintaa kestävän kehityksen hyväksi. Vuonna 2021 ECOO käynnisti hankkeen, jonka tavoitteena on vahvistaa alan ympäristötietoisuutta, tarjota käytännön ohjeita sekä vahvistaa laajalti alan ammatillisten elinten, valmistajien, optikoiden, optometristien ja yritysten yhteistyötä kestävien käytäntöjen kehittämiseksi ja toimeenpanemiseksi.
Piilolinssien ja silmänhoitotuotteiden alan edunvalvoja Euromcontactin pääsihteeri Pascale Rouhier vakuuttaa, että alan toimijat tiedostavat hyvin oman roolinsa osana kestävää kehitystä.
– Valmistajat ovat siirtyneet kierrätyspakkauksiin ja osallistuvat hankkeisiin, joissa opastetaan piilolinssien käyttäjiä pakkausjätteiden lajitteluun. Useissa Euroopan maissa onkin tähän lajitteluun jo erityisiä ohjeistuksia. Järjestönä olemme kehittäneet tästä aiheesta myös näönhuollon ammattilaisille suunnattuja viestintämateriaaleja ja jatkamme tätä työtä edelleen.
Kestävyyttä tuotteisiin ja toimintamalleihin
Optiselta alalta löytyy jo esimerkkejä etenkin kiertotalouden, kuten kierrätyksen uusiokäytön ja materiaalikierron tehostamiseen pyrkivistä suunnitelmista ja toteutuneista hankkeista. Näitä ovat mm:
• Materiaalinkierrätysohjelma, jossa pehmeät piilolinssit ja niiden pakkaukset voi palauttaa valmistajalle tai kierrätyspisteeseen.
• Uusiutuvien sekä jätemateriaaleista jalostettujen raaka-aineiden käyttäminen silmälasikehysten valmistusmateriaalina.
• Biohajoavan muovin hyödyntäminen kehysten lisäksi linsseissä sekä pakkaus- ja säilytystuotteissa.
• Käytettyjen silmälasien kerääminen optikkoliikkeisiin ja toimittaminen Tansaniaan tai uusiokäyttöön teollisuuden raaka-aineeksi.
• Vanhojen silmälasien materiaalien jalostaminen uusien lasien raaka-aineeksi.
IAPB:n ohjeistus alan ammattilaisille ja organisaatioille
Alan vaikuttajajärjestö IAPB (International Agency for the Prevention of Blindness) on perustanut ympäristöasioita varten erityisen ilmastotyöryhmän. Ryhmä muistuttaa, että ilmastonmuutoksen myötä syntyvät sään ääri-ilmiöt hidastavat maailmanlaajuisen terveydenhuollon toimintaa ja kehitystä sekä aiheuttavat myös suoria silmäterveyteen liittyviä riskejä.
IAPB ohjeistaakin yleisesti silmäterveyden alaa vähentämään aktiivisesti oman toimintansa ilmastovaikutuksia. Tätä varten se on julkaissut näönhuollon ammattilaisille ympäristöllisesti kestäviä käytäntöjä esittelevän Call to action -toimintaoppaan sekä aihetta syvemmin taustoittavan ja laajemman Guide for Environmentally Sustainable Practices in The Eye Health Sector -ohjeistuksen.
IAPB:n julkaisuissa käydään läpi 10 toiminta-aluetta, joilla alan organisaatiot ja ammattilaiset voivat vahvistaa sekä omaa että välillisesti myös kumppaniensa ja asiakkaidensa vastuullisuutta:
1. Johda organisaatiotasi tiedostamaan ilmastokysymykset ja toteuttamaan kestävää ympäristöstrategiaa.
2. Välitä ympäristöviestiä myös sidosryhmillesi ja aktivoi niitä kestäviin toimintatapoihin.
3. Tee kestäviä hankintoja suosimalla kiertotaloutta sekä energiat- ja vesitehokkaita vähäpäästöisiä tuotteita.
4. Vähennä toimitiloissasi fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja paranna kiinteistöjen sekä laitteiden energiatehokkuutta.
5. Säästä vettä käyttämällä harmaan veden kierrätystekniikkaa ja vesitehokkaita laitteita.
6. Vähennä jätettä, hävitä jätteet turvallisesti ja suosi uusiokäyttöä ja kierrätystä.
7. Vähennä ja viherrä matkustamista hyödyntämällä etäyhteyksiä ja -palveluja sekä julkista liikennettä.
8. Suosi kestäviä kliinisiä käytäntöjä: lisää ennaltaehkäisyä, asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksia, ketteriä palveluja ja kestävää teknologiaa.
9. Huomioi ympäristöasiat alan koulutuksissa ja kursseissa sekä muussa viestinnässä.
10. Tee tutkimusta aiheista, jotka tuottavat tietoa kestävistä toimintamalleista silmäterveyspalveluissa.
Näköongelmat osana globaalia vastuullisuutta
IAPB:n mukaan silmäterveys on monin tavoin kytköksissä myös maailmanlaajuisiin sosiaalisen vastuun kysymyksiin. Näkökyvyn puutteista kärsitään eniten alhaisen tulotason maissa ja köyhyysalueilla, joissa sen seuraukset näkyvät esimerkiksi väestön terveydessä, hyvinvoinnissa ja koulutustasossa.
Järjestö muistuttaakin, että näkökyvyllä ja silmäterveydenhuollolla on oma merkittävä roolinsa YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelmassa, jonka tavoitteena on poistaa globaalisti köyhyyttä ja lisätä hyvinvointia ympäristöllisesti kestävillä tavoilla. Myös Suomi on sitoutunut ohjelman tavoitteiden edistämiseen ja saavuttamiseen sekä sisäisesti että kansainvälisen yhteistyön kautta.
Myös NÄE ry:n kauden 2022–23 toimintasuunnitelmassa alan suomalaisten vastuullisuus- ja ekologisuustoimien edistäminen ovat merkittävällä painoarvolla mukana.
