Vakava huoli Kela-korvausten leikkaamisesta jatkuu. Kela-korvauksia tulisi ennemmin nostaa kuin supistaa. Korvauksilla voidaan merkittävästi lyhentää korona-aikana kasvaneita hoitojonoja ja parantaa hoidon saatavuutta, toteavat sosiaali- ja terveysalan yrittäjäjärjestöt.
Hallitus valmistelee parhaillaan monikanavarahoituksen purkamista. Käytännössä tämä voi tarkoittaa, että yksityishenkilön saama Kela-korvaus merkittävästi vähenee tai lakkaa tyystin. Hallitus suunnittelee tämän tapahtuvan jo vuoden 2023 aikana.
– Tässä pitäisi laittaa jäitä hattuun. Nyt on liian monta uudistusta menossa yhtä aikaa. Kela-korvauksilla saadaan yksityisten sote-yritysten resurssit ja osaaminen suomalaisten käyttöön, johtaja Harri Jaskari Suomen Yrittäjistä sanoo.
– Jos nykyjärjestelmä puretaan, tilalle pitää tuoda ratkaisu, joka turvaa asiakkaille mahdollisuuden hakeutua hoitoon sinne, mistä palvelua saa, kunta- ja elinkeinoasioiden päällikkö Tanja Matikainen Suomen Yrittäjistä sanoo.
Vaikuttaisi syrjäseudulla elävien ja pienituloisten arkeen
Kela-korvausten poisto heikentäisi palvelujen saatavuutta erityisesti reuna-alueilla asuvien ja heikommin toimeentulevien kohdalla, osoittaa sosiaali- ja terveysministeriön raportti.
– Kela-korvauksia eivät käytä vain hyvätuloiset. Korvauksilla on erittäin iso merkitys nimenomaan pienituloisille. Ilman Kela-korvauksia jäädään jonottamaan julkisen sektorin palveluja ja hoitovelka kasvaa, vaikka palvelua olisi sujuvasti saatavilla yksityisiltä toimijoilta, Lääkäripalveluyritysten Ismo Partanen havainnollistaa.
Kela-korvausten tasoa on supistettu merkittävästi vuodesta 2015. Supistaminen ei ole vähentänyt palvelujen käyttöä, mutta se on lisännyt asiakkaan itse maksettavaa osuutta.
– Lisäksi meillä on useita palveluja, esimerkiksi silmälääkärin ja gynekologin palvelut, joissa tavallisen suomalaisen hoitoon pääsy on täysin Kela-korvausten ja yksityisen sektorin toimijoiden varassa, muistuttaa Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast.
– Julkisen sektorin palveluihin ei pääse kohtuullisessa ajassa, eikä sote-uudistus tuo tähän muutosta. Yhteiskunnan on turvattava hoitoon pääsy kohtuullisilla kustannuksilla. Kela-korvaus on tässä toimiva väline, toteaa toiminnanjohtaja Satu Grekin Suomen Kuntoutusyrittäjistä jatkaa.
Järjestöt muistuttavat, että Suomessa on noin 18 000 sote-alan yritystä ja niissä noin 88 000 työntekijää valmiina palvelemaan hoitoa tarvitsevia asiakkaita.
Johtaja Harri Jaskari, Suomen Yrittäjät
Toiminnanjohtaja Ismo Partanen, Lääkäripalveluyritykset LPY
Toimitusjohtaja Panu Tast, NÄE ry
Toiminnanjohtaja Satu Grekin, Suomen Kuntoutusyrittäjät
