Silmätautien hoitojonot ovat kasvaneet merkittävän pitkiksi, hoitoon pääsy on monessa sairaanhoitopiirissä hoitotakuuaikojen yli. Yksistään HUSin alueella oli kesäkuun lopulla yli 6 000 silmätautien hoitoa odottavaa potilasta. Hoidon saavutettavuuden parantamiseksi tarvitaan julkisen ja yksityisen sektorin laajaa yhteistyötä.
Kesän jälkeen Suomessa on herätty hoitoon pääsyn ja hoidon saatavuuden ongelmiin. Ei ole liioiteltua puhua hoitokriisistä. Seitsemän päivän hoitotakuun toteutuminen perusterveydenhuollossa kuormittaa tulevaisuudessa erikoissairaanhoitoa vielä merkittävästi nykyistä enemmän. Tämä tulee näkymään myös silmäterveydenhuollossa. Jo tällä hetkellä sairaanhoitopiirit ovat tehneet glaukooman hoidon suhteen ratkaisuja, joilla potilaita on pudotettu uudestaan hoitotakuun ulkopuolelle sairauden etenemättömyyteen vedoten.
Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry esittää, että silmäsairauksien osalta vaikeaa tilannetta helpotetaan heti kytkemällä optikkoliikkeet silmälääkärivastaanottoineen ja silmälaboratorioineen mukaan julkiseen palveluntuotantoon. Merkittävä määrä glaukoomaan, diabeettisiin silmäsairauksiin ja kaihiin liittyviä käyntejä voitaisiin heti lähteä tuottamaan optikkoliikkeissä. Tämä vapauttaisi erikoissairaanhoidon resursseja hoitamaan vaativia toimenpiteitä ja purkamaan leikkausjonoja.
“Yksityisen ja julkisen sektorin tulisi viimeistään nyt miettiä yhdessä, miten akuutista tilanteesta selvitään ja varmistetaan myös jatkossa silmäterveyspalveluita tarvitsevien hoitoon pääsy. Perinteisistä yksityinen-julkinen – ja professiopoteroista on nyt pakko päästä ylös”, jyrähtää NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast.
NÄE ry:n mielestä ainoa toimiva ratkaisu silmäterveydenhuollon haasteisiin on integroida yksityiset palveluntuottajat valittujen palveluiden osalta kiinteäksi osaksi julkista terveydenhuoltoa.
Omalääkärimalli parantaisi hoitosuhteen jatkuvuutta
Sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt selvityksen perusterveydenhuollon omalääkärimallista, joka tähtää potilaan ja lääkärin väliseen hoitosuhteen jatkuvuuteen. Selvityksessä omalääkärin taustalle kaavaillaan moniammatillista hoitotiimiä. NÄE ry pitää ehdotettua mallia lähtökohtaisesti hyvänä. Toimiakseen se pitää kuitenkin toteuttaa yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa.
“Ongelmallista esitetyssä mallissa on se, että siinä painotetaan merkittävästi julkisen sektorin palveluntuotantoa. Silmäsairauksien osalta julkinen sektori ei tällä hetkellä tuota käytännössä lainkaan perustason silmäterveyden palveluita, joten moniammatillisuuden toteutuminen silmäterveyspalveluissa ei ole realistista ilman yksityisen sektorin vahvaa mukana oloa”, toteaa Tast.
Lisätietoja: Panu Tast, toimitusjohtaja, Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry, 040 542 2227, panu.tast@naery.fi
