Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry:n julkistamat eduskuntavaalitavoitteet vastaavat Suomen silmäterveydenhuollon haasteisiin ja parantavat kansalaisten mahdollisuuksia saada laadukasta ja oikea-aikaista hoitoa.
NÄE ry:n vaalitavoitteet sisältävät kolme toimenpidekokonaisuutta: kohdennetaan silmäterveydenhuollon resurssit oikein ja toteutetaan hoito kustannustehokkaasti, varmistetaan hoitoon pääsy ja hoitohenkilöstön riittävyys sekä uudistetaan lääkejakelu tasapuoliseksi.
Kohdennetaan silmäterveydenhuollon resurssit oikein ja toteutetaan hoito kustannustehokkaasti
Vuosittain yksityisellä sektorilla toteutuu noin miljoona optikkokäyntiä ja puoli miljoonaa silmälääkärikäyntiä. Perustason silmäterveyspalveluista 80 prosenttia hoidetaan yksityisellä puolella.
Yksityisen optikkoliikeverkoston tuottamien silmäterveyspalveluiden kytkeminen hyvinvointialueiden palvelustrategioihin on ensisijaista hoidon saatavuuden ja saavutettavuuden kannalta. Tämä voidaan toteuttaa laajentamalla palvelusetelin käyttöä. Palvelusetelin tarjoaminen tulee olla velvoitettua, mikäli palvelu on saatavilla yksityiseltä sektorilta samaan hintaan tai edullisemmin kuin julkisella puolella. Palveluseteliä pitäisi tarjota myös siinä tapauksessa, jos hoitotakuu ei toteudu.
Hyvinvointialueet tarvitsevat toimivan kustannuslaskentamallin, jossa julkisten ja yksityisten palveluiden tuotantokustannukset pitää tuoda esille yhdenvertaisesti. Kiinnittämällä huomiota silmäterveydenhuollon palveluiden yksikkökustannuksiin, voidaan löytää potilaslähtöisiä ratkaisuja.
Palveluntuottajan valinnan tulisi aina perustua kustannustehokkuuteen.
Kustannuslaskentamallissa pitää huomioida kaikki kustannukset. Tällä hetkellä julkisen sektorin laskentamalli ei pidä sisällään vyörytyseriä, kuten kiinteistö- ja ylläpitokuluja tai investointien rahoituskuluja, jotka todellisuudessa kuitenkin vaikuttavat vahvasti lopullisen palvelun kustannustasoon.
”Terveyspalvelujen kilpailuneutraliteetin lisäämiseksi tavoittelemme lisäksi arvonlisäveron käsittelyn yhdenmukaistamista. Nyt yksityinen sektori toteuttaa työn terveyspalvelujen nollaverokannalla, mutta maksaa ostoistaan arvonlisäveron, julkinen puoli operoi molempiin suuntiin ilman arvonlisäveroa”, kertoo NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast.
Varmistetaan hoitoon pääsy ja hoitohenkilöstön riittävyys
Silmäterveydenhuollon tilanne henkilöstön saatavuuden osalta pitää pystyä ratkaisemaan. Väestöennusteiden mukaan yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä nousee yli 25 prosenttiin vuonna 2030. Ikääntyneiden osuus väestöstä tulee jatkamaan kasvuaan tulevina vuosikymmeninä.
”Väestön ikääntymisen myötä silmäsairauksista kärsivien potilaiden lukumäärä tulee seuraavan vuosikymmenen aikana vähintään puolitoistakertaistumaan ja käyntimäärät moninkertaistumaan. Haasteesta ei selvitä ilman yksityisen ja julkisen sektorin moniammatillista yhteistyötä, alan henkilöstöresurssien varmistamista ja silmäterveysteknologian maksimaalista hyödyntämistä”, toteaa Tast.
Terveydenhuollon henkilöstön pätevyysvaatimuksia pitää muuttaa niin, että mahdollistetaan nykyistä laajemmin tehtävänsiirrot ja moniammatillinen yhteistyö. Pätevyysvaatimusten osalta pitää huomioida koulutuksen ja terveysteknologian kehitys.
“Tekoälyä hyödyntävän silmäterveysteknologian tulo mahdollistaa entistä paremmin potilasturvalliset sairauksien diagnostiikkaan ja seurantaan liittyvä palvelut myös muiden kuin erikoislääkärien tuottamina”, Tast kuvaa.
Ammattihenkilöasetusta pitää muuttaa niin, että laillistettujen optikoiden osalta poistetaan rajoitukset, jotka ovat ei-lääketieteellisiä, kuten ikä, ns. leikatun silmän rajoite sekä silmäsairaan kanssa toimimisen täyskielto.
NÄE ry esittää myös kliinisen optometrian YAMK-tutkinnon suorittaneiden laillistettujen optikkojen rajattua lääkkeen määräämisoikeutta laajennettavaksi niin, että se vastaa sairaanhoitajien lääkemääräysoikeutta. Tällöin optometristit voisivat määrätä lääkkeitä muun muassa sidekalvontulehdukseen sekä allergisiin silmäoireisiin.
Uudistetaan lääkejakelu tasapuoliseksi
Viimeisenä vaalitavoitteiden toimenpidekokonaisuutena NÄE ry ajaa lääkejakelun uudistamista. Nykyisellä mallilla lääkejakelua voivat toteuttaa vain apteekit, joilla on lisäksi ainoina toimijoina mahdollisuus tuottaa saman katon alla terveydenhuolto- ja hyvinvointipalveluita.
NÄE ry:n tavoitteena on lisätä lääkejakelu ja apteekit mukaan yksityisen terveydenhuollon sääntelykehykseen. Käytännössä muutos tarkoittaisi yhdenvertaista, potilaskeskeistä toimintatapaa. Siinä potilas voi hankkia nykytapaan apteekista lääkkeiden lisäksi tarvitsemiaan terveydenhuollon palveluita ja jatkossa myös tarvitsemiaan lääkkeitä terveydenhuollon palveluita tuottavista yrityksistä, kuten optikkoliikkeistä. Lääkkeiden jakelusta ja lääkitysturvallisuudesta vastaisi aina koulutettu farmasian ammattihenkilö. Malli olisi täysin vastaava, kuin apteekkien sisällä yleistynyt tapa tuottaa terveydenhuollon palveluita.
Lisäksi lääkinnällisten laitteiden arvonlisäverotus tulisi asettaa samalle tasolla lääkkeiden arvonlisäverotuksen kanssa.
Lääkejakelun uudistamisella vahvistettaisiin kilpailuneutraliteetin toteutumista ja yritysten yhdenvertaista kohtelua.
“Apteekeilla ja muilla terveydenhuollon toimijoilla pitää olla samat toiminnan ehdot sekä palveluntuotannon- että lääkejakelun osalta”, Tast sanoo.
Artikkeli julkaistu 6/22 ja täsmennetty 9/22.
