Siirtyessämme 1.1.23 hyvinvointialueille, jokainen meistä varmasti toivoo, että historiallisen sote-hankkeen tavoitteet pitävät paikkaansa. Kun sote-uudistus aloitettiin, oli sen tavoitteena parantaa palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta, sekä parantaa yhdenvertaisuutta ja hillitä kustannuksia. Tällä hetkellä suurimpana toiveena on monella asiantuntijalla ollut se, etteivät ihmiset huomaa terveydenhuoltopalvelujen piiriin hakeutuessaan hyvinvointialueille siirtymistä. Jos näin on, on siirtyminen hyvinvointialueille onnistunut ja palveluiden kehittämistä voidaan jatkaa.
Suomalaisen terveydenhuollon laadukkaassa palvelupolussa asiakas saa aina oikea-aikaista hoitoa asiantuntevalta terveydenhuollon ammattihenkilöltä ilman turhaa viivettä ja saaden tarvittavan palvelun mahdollisimman lähellä kotia. Onko näin myös silmäsairauksissa? Harvemmin kukaan nostaa esille suomalaisen terveydenhuollon erityisyyttä, jossa yhdestä ihmisen tärkeimmästä aistista – näöstä – huolehtii lähestulkoon vain yksityinen sektori. On mielestäni aiheellista kysyä, onko tämä asiakkaan kannalta paras vaihtoehto?
Vuosittain suomalaiset hyödyntävät yksityisiä silmäterveyspalveluita yli 1,5 miljoonan käyntikerran edestä, mikä tarkoittaa 2/3 kaikista silmäterveydenhuollon käynneistä. Yksityinen sektori on siis merkittävä reitti julkiseen erikoissairaanhoitoon. Koska väestö ikääntyy ja silmäterveydenhuollon merkitys kasvaa, ei nykytavalla toimien palvelujen laatua ja saatavuutta pystytä entisellä tasolla tarjoamaan. Myös yksityisten palveluiden saatavuus heikkenee ja siksi on asiakaslähtöisesti pohdittava uusia tapoja tuottaa palveluja. Kehittämistyön yhteydessä on uskallettava puhua myös silmäterveyden palveluseteleistä ja otettava ne keinovalikoimaan. Palvelusetelit olisivat keino saada tuotettua paremmat ja asiakaslähtöisemmät palvelut.
Varsinkin erikoissairaanhoidosta puhuttaessa keskitytään aina vain palveluiden keskittämiseen. Mitä jos ajattelisimme asian käänteisesti? Optikoiden ja silmälääkäreiden osaamista yhdistämällä olisi mahdollista viedä palvelut koteihin asti. Nykytekniikka mahdollistaa tutkimuslaitteiden siirron ja monien eri tutkimusten tekemisen myös palvelukeskus- ja kotiolosuhteissa. Hoitoon pääsyä on myös mahdollista oikea-aikaistaa tällaisella paremmalla ennaltaehkäisevällä työllä ja työnjaolla.
Olen itse ollut mukana työskentelemässä pilottihankkeessa, jossa selvitettiin tarvetta näönhuollon kotikäynneille. Palaute on ollut myönteistä, koska hyvin usein esimerkiksi liikuntarajoitteiden vuoksi palveluiden äärelle matkustaminen koetaan liian vaivalloiseksi. Viemällä optikko- ja silmälääkäripalvelut entistä lähemmäksi asiakkaita esimerkiksi kotikäyntien muodossa, voidaan madaltaa ihmisten kynnystä pitää huolta silmien terveydestä.
Emmi Lintonen,
optikko, optometristi
Kanta-Hämeen aluevaltuutettu
