Mikäli eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen Kela-korvausten leikkaamisen, pidentää se jonoja ja vaikeuttaa pääsyä hoitoon erityisesti maakunnissa. Yrittäjien sote-järjestöt ehdottavat Kela-korvauksista palveluseteliä.
Hallitus esittää, että hoidon ja tutkimuksen Kela-korvaukset poistuisivat muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta lähes kokonaan. Esimerkiksi magneettikuvauksista ja laboratoriokokeista ei saisi jatkossa Kela-korvausta. Vuoden 2023 alusta kyseiset korvaukset pienenevät myös lääkärikäyntien osalta
”Hallituksen esittämä Kela-korvausten leikkaaminen 64 miljoonalla eurolla johtaa kasvaviin hoitojonoihin ja vaikeuttaa ennen kaikkea pienituloisten, pitkäaikaissairaiden, vammaisten ja iäkkäiden henkilöiden mahdollisuuksia päästä oikea-aikaiseen hoitoon. Kela-korvausten leikkaus on siten sote-uudistuksen keskeisten tavoitteiden vastainen toimenpide, jota ei pitäisi toteuttaa”, SY:n elinkeinopolitiikan asiantuntija Henrik Wickström sanoo.
Leikkaus vaikeuttaisi pääsyä hoitoon etenkin harvaan asutulla seudulla, missä palveluita tarjoavia tahoja on vähemmän kuin kaupungeissa.
”Erityisesti fysioterapian korvauksen poisto osuu pahimmin ikäihmisiin Itä- ja Pohjois-Suomessa, koska ikä kasvattaa fysioterapian tarvetta”, sanoo Kuntoutusyrittäjien toiminnanjohtaja Satu Grekin.
”Hallituksen esityksessä ei olla huomioitu pk-yrittäjiä, jotka ovat tarjonneet tärkeitä palveluita monelle suomalaiselle. Meillä on suuri pula sote-alan ammattilaisista, ja yrityskenttä on Kela-korvausten avulla pystyneet tarjoamaan tärkeää tukea julkiselle sektorille’’, sanoo SKYn Riitta Hämäläinen-Bister.
”Mikäli Kela-korvauksiin tehdään leikkauksia, tulisi ne tehdä ainakin porrastetusti samoin, kuten vanhushoivan henkilöstömitoituksessa tehtiin”, sanoo Wickström.
Kela-korvauksista voi luoda valtakunnallisen palvelusetelin
Järjestöt esittävät Kela-korvauksista luotavaksi kansallisen palvelusetelimallia, joka voitaisiin ottaa käyttöön samanlaisena kaikilla hyvinvointialueilla. Tämä parantaisi ihmisten yhdenvertaisuutta.
”Mallissamme palvelusetelin arvo asetetaan vastaamaan kunkin hoidon todellisia kustannuksia. Se olisi todellinen vaihtoehto silloin, kun julkinen sektori ei pysty tarjoamaan palvelua oikea-aikaisesti”, sanoo Wickström.
”Palveluseteleiden nykyistä laajempi hyödyntäminen lyhentäisi hoitojonoja merkittävästi ja parantaisi yhdenvertaisia mahdollisuuksia päästä nopeasti hoitoon”, Panu Tast Näe Ry:stä sanoo.
Monella hyvinvointialueella määritellään nyt palvelusetelin arvoa. Tällä hetkellä monen yrittäjän on lähes mahdotonta tarjota palveluitaan palvelusetelillä, koska moni alue tai kunta on määritellyt hinnan pienemmäksi kuin mitkä sen todelliset kustannukset ovat.
Lisätietoja:
elinkeinopolitiikan asiantuntija Henrik Wickström, Suomen Yrittäjät, p. 044 555 3885,
toiminnanjohtaja Satu Grekin, Suomen Kuntoutusyrittäjät, p. 050 550 3488,
toimitusjohtaja Panu Tast, NÄE ry, p. 040 5422 227
toiminnanjohtaja Riitta Hämäläinen-Bister, Suomen Kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys, p. 040 515 4449
