Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella otettiin käyttöön palveluseteli laajennetulla alueella. Palvelusetelit ovat vaihtoehto omalle palvelutuotannolle ja niiden avulla on tarkoitus täydentää kuntayhtymän omaa palvelutuotantoa. Palveluseteli on otettu käyttöön, koska julkinen puoli ei pysty tuottamaan tarvittavaa määrää silmäterveydenhuoltoa. Linjaus on kirjattu palveluprosessiin ja näin ollen yksityinen puoli on kytketty osaksi julkista silmäterveydenhuoltoa. Palvelusetelin perimmäinen tarkoitus on tukea lasten ja nuorten silmäterveyttä.
”Länsi-Uudenmaan ratkaisu on erittäin tervetullut avaus, joka uskoaksemme saa jatkoa lähitulevaisuudessa”, kommentoi linjausta Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast.
Yleistä kouluikäisten lasten ja nuorten lakisääteisen silmien tutkimisesta ja palvelusetelistä
Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011) § 11 velvoittavat lähettämään oppilaan tutkimukseen, mikäli seulassa huomataan näöntarkkuuden poikkeama tai oppilaalla on silmiin liittyvää oireilua. Asetuksen käytännön soveltamista ohjaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ”Tiedä ja toimi – Näönseulonta kouluterveydenhuollossa”- julkaisu.
Erikoislääkärin tutkimus ja tämän määrittelemät tarpeelliset jatkotutkimukset ovat osa lakisääteistä kouluterveydenhuoltoa, joka on oppilaalle maksuton. Maksuttomien silmälääkäritutkimusten määrää ei ole lainsäädännössä rajoitettu, vaan niitä on järjestettävä oppilaan tarpeen mukaan. Taittovirhe-epäilyn osalta kouluterveydenhuolto voi myös lähettää yli 8-vuotiaan oppilaan rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavaan laillistetun optikon –optometristin– tutkimukseen.
Mihin palveluseteliä voidaan käyttää?
Länsi-Uudellamaalla palveluseteli koskee optometristin suorittamaa näöntutkimusta ja on arvoltaan 30 euroa tai erikoislääkärin tutkimuskäyntiä arvoltaan 75 euroa.
Palveluseteli myönnetään, jos arvioidaan, että asiakas tarvitsee joko optometristin- tai silmätautien erikoislääkärin palvelua ja palvelusetelin käyttäminen soveltuu asiakkaalle. Palveluseteli on voimassa 60 päivää myöntämispäivästä. Kouluterveydenhoitaja tai lääkäri arvioi kansallisen ohjauksen mukaan, kumpi palveluseteli oppilaalle tehdään. Palveluseteliä ei myönnetä jälkikäteen jo ostetuista tai saaduista palveluista.
Optometristin tai silmätautien erikoislääkärin tulee arvioida näöntarkkuus ja muu silmien terveydentila, tarvittaessa antaa silmälasimääräys oppilaalle tai ohjata hänet jatkotutkimuksiin tai hoitoon. Jos silmissä ei todeta vikaa, käynti ei johda jatkotoimenpiteisiin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeistus muuttui 19.5.2020, mikä mahdollistaa Länsi-Uudellamaalla päätetyn mukaisesti optometristien käyttämisen silmätautien erikoislääkärin rinnalla. ”Muutos nopeuttaa merkittävästi tutkimuksiin pääsyä ja puolittaa yhteiskunnan kustannukset”, kommentoi Tast. ”Optikkoliikkeissä toteutettujen seurantojen mukaan selvästi alle 10 % kouluterveydenhoitajan lähettämistä lapsista on tarvinnut erikoislääkärin jatkotutkimuksia”, hän lisää.
Hyvinvointialueen tilanne
Kouluikäisten lasten ja nuorten lakisääteisen näöntutkimuksen palveluseteli on ollut aiemmin käytössä vain Lohjan kaupungin alueella. Palvelussa on ollut vuosittain 160–185 asiakasta. Muissa Länsi-Uudenmaan kunnissa kouluikäisten lasten ja nuorten lakisääteinen tutkimus on järjestetty muilla tavoilla.
Silmänterveyteen panostaminen palkitsee pitkässä juoksussa
Näkeminen ja silmäterveys NÄE:n Taloustutkimuksella viimeksi vuonna 2019 teetetyssä tutkimuksessa perehdyttiin suomalaisten näönhuollon palveluiden- ja silmälasien käyttöön.
Tutkimus osoitti, että viisikymmentä vuotta täyttäneistä suomalaisista naisista peräti 95 prosenttia, ja miehistä 82 prosenttia, käyttää silmälaseja sekä 52 prosenttia 15-19-vuotiaista naisista käyttää silmälaseja. Vastaavasti 15-19-vuotiaista miehistä silmälaseja käytti 14 prosenttia.
Näkemiseen liittyvät haasteet koskettavat valtaosaa väestöstä, joten lasten ja nuorten silmäterveyteen panostaminen palvelee koko yhteiskuntaa myös kansantalouden näkökulmasta.
