Verottaja on viime vuosina tulkinnut mielivaltaisesti yritysten vakiintuneita liiketoimintamalleja – ilman lainsäädäntömuutosta, saati verotuskäytäntöä muuttavaa oikeuskäytäntöä. Tämän kokivat ikävällä tavalla optikkoliikkeet vuonna 2017, kun verottaja yllättäen tulkitsi ilmaiset näöntarkastukset arvonlisäverotuksen ulkopuoliseksi toiminnaksi. Tämä tuli yrittäjille isona iskuna, sillä sen myötä optikkoliikkeet menettivät oikeuden vähentää ALV:t näöntarkastuksiin tehdyistä hankinnoista, kuten laitteista, välineistä ja tarvikkeista.
Optikkoalalla ilmaiset näöntarkastukset eivät ole uusi ilmiö. Jostain syystä Verohallinto kuitenkin keksi, että niihin pitää puuttua. Verohallinto laittoi pystyyn tarkastuskampanjan, jonka puitteissa verotarkastajat jalkautuivat valtaosaan optikkoliikkeistä. Tarkastajat panivat maksuun näöntarkastuksiin liittyviä ostoista tehtyjä vähennyksiä. Tavoittaakseen nekin optikkoliikkeet, joihin tarkastajat eivät ennättäneet, Verohallinto laati koko toimialaa sitovan arvonlisävero-ohjauksen. Ohjaus oli monin paikoin ongelmallinen; ohjaus lähetettiin vain osalle optikkoliikkeistä, sitä ei julkaistu Verohallinnon nettisivuilla ja se sisälsi myös lakiin perustumattomia osuuksia. Optikkoliikkeet olivat valittaneet Verohallinnon tulkinnoista, joten tapausten käsittely oli vielä kesken. Ohjauksesta ei ilmennyt milloin sen sisältämät velvoitteet astuivat voimaan.
Marraskuun 2022 alussa korkein hallinto-oikeus (KHO) antoi päätöksen, joka tyrmäsi täysin Verohallinnon linjan. KHO katsoi, että ilmaisilla näöntarkastuksilla on vankka yhteys optikkoliikkeiden arvonlisäverolliseen toimintaan – silmä- ja aurinkolasien myyntiin. Näöntarkastuksen tarkoituksena on varmistaa, että myytävissä laseissa on asiakkaalle sopivat linssit. Optikkoliikkeellä oli siis täysi oikeus vähentää ALV hankinnoista, jotka liittyivät ilmaisiin näöntarkastuksiin.
Optikkoliikkeiden näkökulmasta KHO:n päätös tarkoittaa kahta asiaa; ensinnä, Verohallinnon laatima sitova ohjaus oli virheellinen ja toiseksi Verohallinto oli aiheettomasti evännyt ALV-vähennyksiä ja pannut arvonlisäveroa maksuun. Arvonlisäverotus on oma-aloitteista verotusta, joten optikkoliikkeiden on kaiken lisäksi itse korjattava Verohallinnon virheet. Virheet voidaan korjata kolmen vuoden määräajan kuluessa. Käytännössä optikkoliikkeet eivät ehdi hakemaan takaisin kaikkia verottajan maksuunpanemia veroja. Jos optikkoliike ei ole verotarkastuksen jälkeen aloittanut muutoksenhakuprosessia, Verohallinnon aiheettomasti maksattamat verot jäävät yksinkertaisesti palautumatta – veronsaaja hyötyy ja veronmaksaja häviää. Ei ole kohtuullista eikä vastaa arvonlisäverotuksen toimintalogiikkaa.
Ei ole tietenkään poikkeuksellista, että Verohallinnon ja yritysten toisistaan poikkeavia verotulkintoja ratkotaan eri oikeusasteissa. Verohallinnon kampanja tarkastaa valtaosa optikkoliikkeistä yksittäisen tulkintamuutoksen perusteella hakee kuitenkin vertaistaan.
Yritykset odottavat verotukselta ennen kaikkea pitkäjänteisyyttä ja ennustettavuutta. Läpinäkyvyys tulevaisuuteen lisää yritysten investointihalukkuutta. Vastaavasti poukkoileva ja epäjohdonmukainen verotus ajaa investoinnit naapurimaihin. Verotuksen ennustettavuuteen vaikuttaa lainsäätäjän toimien lisäksi Verohallinnon toiminta.
Ennustettava ja johdonmukainen verotus on yksi tärkeimmistä veropoliittisista periaatteista, joilla lisätään Suomen houkuttelevuutta yritysten parissa. Verohallinnon hätäilevä hötkyily optikoiden verotuksen suhteen viis veisasi näistä periaatteista ja osoitti huonoa harkintaa. Verohallinnon tulisi keskittyä hoitamaan päätehtäväänsä: kerätä oikea määrä veroa oikea-aikaisesti. Verohallinnon uudet tulkinnat ilman lainsäädäntömuutoksia tai uutta oikeuskäytäntöä soisivat jäädä unholaan.
Toni Jääskeläinen
Veroasiantuntija, Kaupan liitto
Tiina Ruohola
Veroasiantuntija, Elinkeinoelämän keskusliito EK
Kirjoitus on julkaistu Kauppalehdessä 19.12.2022 sekä Elinkeinoelämän keskusliiton verkkosivuilla 22.12.2022.
