Kevään 2023 eduskuntavaalien lähestyessä sote-uudistuksen tavoitteet ovat asetettu saavutettaviksi. Jotta sote-uudistuksen tavoitteet voidaan saavuttaa, tulee yksityisen ja julkisen sote-sektorin sekä valtiovallan tehdä yhteistyötä.
”Suomen valtion talouden reunaehdot edellyttävät meiltä tehokkaita toimia ja muutoksen tuoma kipu on kestettävä. Hoitotakuun toteuttamiseen tarvitsemme lisää resursseja”, kommentoi sote-uudistuksen tilannetta Kirsti Ylitalo-Katajisto, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisjohtaja.
Sote-uudistuksen tilaa seurataan myös ministeriöissä pieteetillä.
”Sote-uudistukselle antaisin kouluarvosanaksi kiitettävä miinuksen. Hoitovelka koronakriisistä on valtava ja sen tunnistaminen yhteiskunnallisella tasolla on kesken. Sen päälle on syntynyt hoitajapula hallituskauden aikana. Monia toimia sosiaali- ja terveydenhuollosta jää tekemättä päivittäin johtuen hoitajapulasta. Aliresursointiin on puututtava”, toteaa perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru.
Vaalikaudella 2023–2027 tarvitsemme ratkaisuja Suomen silmäterveydenhuollon haasteisiin, jotta voimme parantaa suomalaisten mahdollisuuksia saada laadukasta ja oikea-aikaista hoitoa. Näkeminen ja silmäterveydenhuolto NÄE ry korostaa, että seuraavan hallituksen tulee vastata muuttuneisiin sote-kentän tarpeisiin ja väestön ikääntymisen tuoviin haasteisiin.
Silmäterveydenhuollon muuttuneisiin tarpeisiin tulee vastata hoitoon pääsyn turvaamisella, henkilöstön riittävyydellä ja palveluiden integroinnilla.
”Silmäterveydenhuollon tilanne on jo paikoittain kärjistynyt ja tulevaisuudessa ongelma koskettaa yhä useampaa meistä. Silmäterveys ja näkökyky ovat ensiarvoisen tärkeitä kulmakiviä ikääntyvän väestön toimintakyvyn säilymisen – ja kotona pärjäämisen kannalta. Kyse on myös yhdenvertaisuudessa, nyt oikea-aikaista diagnostiikkaa ja hoitoa saa kyllä hyvin rahalla yksityiseltä mutta ei juurikaan julkisesta terveydenhuollosta”, kommentoi Näkeminen ja silmäterveydenhuolto NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast.
Palvelusetelillä kohti toimivimpia silmäterveyspalveluita
NÄE ry:n yhtenä vaalitavoitteena ajetaan peruspalveluiden tuottamista kustannustehokkaasti. Tässä palveluseteli on toimiva ratkaisu. Hyvinvointialueet voisivat hyödyntää optikkoliikkeitä palvelusetelin avulla sekä perus- että erikoistason silmäterveydenhuollon tutkimus- ja seurantapalveluiden tuotantoon. Yksityisiä optikkoliikkeitä kannattaa hyödyntää niiden palveluiden osalta, joiden hinnat alittavat hyvinvointialueiden oman tuotannon kustannukset. Lisäksi palvelusetelin tarjoaminen tulee tehdä velvoittavaksi, mikäli hoitotakuu ei toteudu.
”Vanhenevaa väestöä koskettavien tautien osuus tulee merkittävästi kasvamaan. Osa sairaaloista hoitaa potilaita niin, että heidät nähdään kasvokkain hyvin harvoin. Nykyään ei tarvitsekaan aina olla kasvokkain ja nämä teknologian tuomat mahdollisuudet tulee hyödyntää”, kommentoi Terveystalossa työskentelevä silmätautien erikoisalajohtaja ja ylilääkäri Matti Seppänen.
Palvelusetelin käyttöönotosta on hyviä kokemuksia, kun Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella otettiin käyttöön palveluseteli koululaisten näönhuoltoon. Palvelusetelit ovat vaihtoehto omalle palvelutuotannolle ja niiden avulla on tarkoitus täydentää kuntayhtymän omaa palvelutuotantoa. Palveluseteli on otettu Länsi-Uudellamaalla käyttöön, koska julkinen puoli ei pysty tuottamaan tarvittavaa määrää silmäterveydenhuoltoa.
”Länsi-Uudenmaan koululaisten näönhuollon palveluseteli on erittäin tervetullut avaus, joka uskoaksemme saa jatkoa lähitulevaisuudessa”, kommentoi Tast.
”Peruspalvelut täytyy saada hoitoon nopeasti, johon yksi tapa on palvelusetelin käyttö. Kaikki ammattilaiset ja ammattitaito tulee hyödyntää. Näin pääsemme eteenpäin”, sanoo RKP:n kansanedustaja Sandra Bergqvist.
Optikkoliikkeet toimivat jo nyt tiiviisti asiakasrajapinnassa näkö- ja silmäterveysongelmissa, joten resurssointi sekä verkosto ovat jo valmiina. NÄEn syksyllä 2022 Taloustutkimuksen kanssa teettämän tutkimuksen mukaan 67 prosenttia vastaajista hakee apua silmäterveyden ongelmiin ensisijaisesti optikkoliikkeestä.
”Näkemisen ongelmien kanssa on luonnollista hakeutua optikkoliikkeisiin. Parhaimmillaan optikon ja silmätautien erikoislääkärin yhteistyö toimii erinomaisesti”, tiivistää Seppänen.
”Luku ei yllätä minua ja tämä avun hakeminen on luonnollista, koska optikot tekevät hyvää ja ansiokasta työtä”, lisää Matias Pälve, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelutuotannon johtaja.
Uusi sote-malli tuo myös mahdollisuuden uusiin ajattelumalleihin.
”NÄE ry on hienosti tuonut tietooni silmäterveyden haasteita. Jos emme muuta ajatusmalliamme, niin luomme enemmän sairautta kuin terveyttä ja hyvinvointia”, summaa Vasemmistoliiton kansanedustaja Merja Kyllönen.
Keskustelu sote-uudistuksesta käytiin 25.1.2023 Hoiva&Terveyden yhdessä Suomen Yrittäjien ja sen sote-toimialajärjestöjen järjestämässä Suuressa sote-seminaarissa.
