Helsingin Sanomien artikkelissa Minna Siltanen hämmentyi tajutessaan, että optikolle annettu lupa oli jakanut kaikki hänen terveystietonsa (17.3.2023) kiinnitettiin huomiota Kanta-palvelun tietojen käyttöön optikon vastaanotolla. Artikkelissa tuotiin esille, että laillistetut terveydenhuollon ammattihenkilöt, joita myös optikot ovat, pääsevät tarkastelemaan terveydenhuollon asiakkaiden Kanta-palveluun tallennettuja terveystietoja.
Kanta-palvelu on luotu edistämään tietojen liikkumista terveydenhuollon yksiköiden välillä. Palvelun avulla terveydenhuollon asiakkaalla on myös keskitetysti näkyvyys kaikkiin omiin terveystietoihinsa.
Kuten muussakin terveydenhuollossa, myös silmiä ja näköä tutkittaessa potilaan mahdollisilla sairauksilla ja lääkityksillä voi olla merkittävä vaikutus tutkimukseen ja hoitoon. Esimerkiksi diabetesta sairastavan potilaan näköä tutkittaessa on pystyttävä varmistumaan sairauden hoitotasapainosta ja että potilas on säännöllisessä seurannassa.
Kuten HS:n artikkelissa Kanta-palvelun palvelutoiminnan päällikkö Outi Lehtokari toteaa, terveydenhuollon ammattihenkilökunnalla on ohjeiden ja lainsäädännön rajaama oikeus katsoa vain sellaisia tietoja, jotka ovat kyseisen terveysongelman kannalta tarpeellisia ja välttämättömiä. Optikot ovat laillistettuja terveydenhuollon ammattihenkilöitä, joita velvoittaa kaikki samat säännöt kuin muitakin terveydenhuollon henkilöstöä. Optikot käsittelevät potilaiden tietoja luottamuksellisesti.
Kesäkuussa voimaan astuvalla asetuksella tarkennetaan edelleen asiakastietojen käyttöoikeuksia, mikä on optikkoliikkeiden näkökulmasta erinomainen asia. Lähtökohtaisesti asetuksen voimaantulon jälkeenkin itsenäistä vastaanottotoimintaa harjoittavilla optikoilla ja silmätautien erikoislääkäreillä on laaja potilastietojen käyttöoikeus, ellei terveydenhuollon asiakas tätä erikseen rajoita.
Panu Tast
toimitusjohtaja
Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry
p. 040 542 2227
panu.tast@naery.fi
