Valtava hallinnollinen uudistus on saatu tehtyä ja hyvinvointialueet ovat aloittaneet toimintansa. Seuraavaksi on keskityttävä itse asiaan eli sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kehittämiseen. Työllä on kiire. Jonot terveyspalveluihin ovat mittavat ja varsinkin vanhusten palvelut ovat kriisin partaalla ruuhkauttaen päivystyksiä ympäri maan. Seuraavan hallituksen ja eduskunnan keskeinen tehtävä on vauhdittaa terveydenhuollon toimintatapojen uudistamista.
Terveydenhuollossa on oleellista, että kaikki voimavarat otetaan käyttöön. On suurta tuhlausta jättää voimavaroja käyttämättä, kun samaan aikaan ihmiset odottavat jonossa täysin välttämättömiä toimenpiteitä. Ja me kaikki tiedämme, että kun asiat pitkittyy, ne mutkistuu ja se vasta kallista on.
Julkisen sektorin rinnalla on hyödynnettävä nykyistä vahvemmin yksityinen sektori. Koulutetun ja korkean osaamisen omaavan terveydenhuoltohenkilöstön taidot on otettava parempaan käyttöön. Työn jakoa on uudistettava.
Hallitukselta oli iso virhe vastoin kaikkia asiantuntijalausuntoja viedä eduskunnassa läpi kela-korvauksien jättileikkaus. Leikkaus tehtiin esittämättä yhtään ratkaisua siihen, miten leikkauksen tuomat palveluiden heikentymiset paikataan. Uudistus toteutettiin huomioimatta sen aiheuttamaa lisäkuormitusta julkiselle sektorille puhumattakaan siitä, että moni jää jonoon ilman palvelua.
Olikin täysin mahdoton löytää yhtään järkevää perustelua vuoden alussa voimaan tulleeseen Kela-korvauksien jättileikkaukseen. Varsinkaan nykyisessä tilanteessa. Ja pakko sano, että hämmennyn joka kerta siitä pääperustelusta leikkaukselle, että yksityisiä palveluja käyttävät vain rikkaat. Tämähän tarkoittaisi sitä, että silmäterveyspalveluja käyttäisivät vain hyvin varakkaat ja gynekologilla kävisi vain vuorineuvokset. Tästä keskustelusta pitäisi päästä ihmisten todelliseen arkeen ja siihen tosia-asiaan, että yrittäjien tarjoamat palvelut ovat välttämätön osa tavallisten suomalaisten terveydestä huolehtimista.
Kela-korvaukset ovat kustannusvaikuttava tapa kohdentaa rahoitusta hoitoon pääsyyn ja samalla julkisen sektorin kuorman helpottamiseen. Tehdyn kela-korvauksen leikkauksen jälkeen 8 euron korvaus on niin pieni, että on suuri vaara, että monen silmät jäävät tutkimatta ja sairaudet ennakoimatta. Vastaava tilanne on monilla muilla erikoisaloilla. Kela-korvaukset tulisi palauttaa, nostaa ja kehittää niin, että ne aidosti turvaavat väestön terveyttä. Pidän välttämättömänä, että asia kirjataan tulevaan hallitusohjelmaan.
Kannan huolta valtavasta hoitovelasta. Silmätautien hoitojonot ovat mittavat ja ihmiset odottavat pidempään kuin laki sallisi. Tämä on vakava ongelma varsinkin, kun silmäterveys ja näkökyky ovat ensiarvoisen tärkeitä ikääntyvän väestön työ- ja toimintakyvyn kannalta.
Kuluvan vuoden alun parhaita sote-uutisia oli HUSin kaihiyksikössä käyttöön otetut optikkovastaanotot. Uuden toimintamallin myötä saadaan tehtyä noin 1 500 kaihileikkausta lisää vuodessa. Työnjaossa on varmasti vielä käyttämätöntä potentiaalia suhteessa optikkoliikkeiden optometristivastaanottojen kanssa tehtävään yhteistyöhön.
Optikkoliikeverkosto ja osaaminen olisi syytä kytkeä julkisen terveydenhuollon hoitopolkuihin kumppaneiksi. On selvää, että ilman uudistamista ikääntyvän väestön kaihin, glaukooman, ikärappeuman ja diabeettisten silmäsairauksien mukanaan tuomasta haasteesta ei selvitä.
Palveluseteleiden käyttöön on saatava vauhtia koko terveydenhuollossa ja sen osalta lainsäädäntöä on tarkistettava. Ilman toimivia palveluseteleitä kiristyvä hoitotakuu jää torsoksi. Alalla tarvitaan myös pk-yritykset. On varmistettava, että kilpailu on reilua, jotta myös pienemmillä toimijoilla riittää kannusteita ja motivaatiota kehittää palveluitaan. Sote-markkina ei saa muodostua vain isoja terveysjättejä suosivaksi. Hinnan lisäksi pitää huomioida palveluiden laatu ja ihmisten valinnanvapaus.
Hyvinvointialueiden lakisääteiseksi velvoitteeksi on säädettävä palveluidensa yksikkökustannusten vertailukelpoinen julkaiseminen. Se vauhdittaa parhaiden käytäntöjen juurruttamista ja ostopalveluiden suunnittelemista sekä palvelusetelin reilun hinnan määrittämistä. Vauhdittaakseni asiaa olen jättänyt asiasta eduskunnassa toimenpidealoitteen. Helsingin kaupungissa työ sai vauhtia kaupunginvaltuustossa tekemäni aloitteen pohjalta.
Saavuttaaksemme tavoitteen paremmista palveluista, on panostettava johtamiseen ja myös taloutta pitää johtaa. Tiedolla voidaan johtaa vain, jos tietoa on. Nykyistä parempi ja valtakunnallisesti vertailtava tieto kustannuksista on aivan välttämätön. Valtiovallan on myös vahvemmin velvoitettava hyvinvointialueita hyödyntämään parhaat käytännöt.
Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan hoitaja- ja työvoimapulaan uusia valtakunnallisia työnjakolinjauksia. Myös nykyinen terveydenhuollon ammattihenkilöasetusta on tarkasteltava. Henkilöstön riittävyyden ja työn mielekkyyden kannalta on tärkeää, että kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten osaaminen hyödynnetään täysimääräisesti. Esimerkiksi rajoite, jonka mukaan optikko ei saa määrätä silmälaseja henkilölle, jolle on joskus suoritettu silmäkirurginen toimenpide, voi olla osittain vanhentunut. Maailma on muuttunut. On syytä asiantuntijoiden voimin pohtia olisiko tässäkin työnjaon uudelleen arvioinnin paikka.
Maassamme on valtavasti osaamista ja mahdollisuuksia, jotka on saatava paremmin palvelemaan suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia.
Sari Sarkomaa
terveydenhuollon maisteri
helsinkiläisten kansanedustaja
kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja
