Suomalaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa uudistettiin edellisellä hallituskaudella hallinto edellä. Uudet toimintansa aloittaneet hyvinvointialueet toki luovat edellytyksiä palveluiden kehittämiseen, mutta hallinnollisilla uudistuksilla ei yksinään ratkaista sote-palveluiden akuutteja haasteita – pitkittyneitä hoitojonoja, työvoiman saatavuusongelmia sekä palvelutarpeen ja kustannusten kasvua.
Uusi hallitusohjelma tarttuu rohkeasti haasteisiin. Palveluita uudistetaan saatavuutta, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta parantaen. Uudistusten tavoitteena on parantaa suomalaisten edellytyksiä päästä tulevaisuudessa nopeammin tarvitsemaansa hoitoon – myös silmäterveydenhuollossa.
Keskeinen suunnanmuutos edellisen hallituksen linjaan on yksityisten palveluntuottajien ottaminen julkisten rinnalle mukaan palveluiden uudistustyöhön. Hoitojonojen purkamiseksi on valjastettava kaikki saatavilla olevat resurssit. Yksityisten palveluntuottajien hyödyntämisen tieltä poistetaan useita esteitä ja keinotekoisia rajoitteita.
Hyvinvointialueiden tulee jatkossa esimerkiksi julkaista yksikkökustannuksensa avoimesti, jotta vertailu oman tuotannon ja ulkopuolelta hankitun palvelun välillä on mahdollista. Kustannusten avoimuus on keskeinen edellytys kustannusvaikuttavammalle työnjaolle yksityisen ja julkisen sektorin välillä. Hyvinvointialueilla on lisäksi velvollisuus jatkossa aina perustella palvelutuotantotapansa.
Palvelusetelijärjestelmää kehittämällä hallitus haluaa turvata hoitoon pääsyn hoitotakuun mukaisessa ajassa. Jos asiakas ei saa tarvitsemaansa julkista palvelua hoitotakuuajan sisällä, on hänellä oikeus saada palveluseteli tai maksusitoumus toisen palveluntuottajan tarjoamaan palveluun. Uudistus on merkittävä parannus suhteessa nykytilanteeseen. Hoitotoimenpiteisiin pääsy nopeutuu, kun julkisen tarjonnan rinnalle saadaan yksityinen tarjonta joustavasti varmistamaan palveluiden saatavuus.
Yksi keskeisin palveluiden saatavuuden vaarantava tekijä on vaje osaavasta henkilöstöstä. Työvoimapula on ikääntyvässä Suomessa suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoa haastava ongelma ja koskee koko maata. Tilannetta pyritään ratkomaan esimerkiksi työoloja parantamalla ja koulutusmääriä lisäämällä. Hallitus toteuttaa myös ammattihenkilölainsäädännön kokonaisuudistuksen. Muutoksilla halutaan mahdollistaa joustava ja tarkoituksenmukainen työnjako. Tämän uudistuksen osalta kannustan NÄE ry:n jäsenkuntaa myös aktiiviseen keskusteluun optikkotoiminnan kehittämistarpeista.
Hallituksen tavoitteena on turvata myös pienten ja keskisuurten yritysten edellytykset osallistua kilpailutuksiin. Näin saadaan mahdollisimman joustavasti hyödynnettyä eri palveluntuottajien tarjoamia erilaisia ratkaisuja. Osana hankintaprosessia julkisen toimijan on lähtökohtaisesti aina käytävä markkinatoimijoiden kanssa markkinavuoropuhelua. Tarvittaessa markkinakartoituksen jälkeen tarjouskilpailuja on jaettava pienempiin eriin. Pienten yritysten ja yksittäisten ammatinharjoittajien edellytyksiä tarjota palveluita parannetaan myös uudistamalla alihankintasääntelyä esimerkiksi sairaustapauksissa ja vanhempainvapaiden aikana.
Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisessä yhä tärkeämpää on eri toimijoiden välinen aito yhteistyö sekä rohkeus ottaa käyttöön uusia toimintatapoja sekä digitalisaation ja teknologian mahdollisuuksia. Hallinnollisesta uudistuksesta siirrytään tällä hallituskaudella laadukkaiden palvelujen, hoitoon pääsyn ja vaikuttavuuden vahvistamiseen. Tähän työhön tarvitaan myös optikkoala ja silmäterveyden ammattilaiset vahvasti mukaan.
Sanni Grahn-Laasonen, sosiaaliturvaministeri
