Sosiaali- ja terveyspalvelujen valvonta muuttuu: Mitä uusi valvontalaki tarkoittaa?

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen ja tuottamisen valvonnasta säädetään jatkossa yhdessä laissa. Lain tavoitteena on yhtenäistää sosiaali- ja terveyspalveluiden sääntelyä ja vahvistaa palvelujen laatua ja potilasturvallisuutta. 

1.1.2024 voimaan tulevassa valvontalaissa säädetään sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjien eli valtion, hyvinvointialueen, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän valvonnasta sekä yksityisten ja julkisten palveluntuottajien toimintaedellytyksistä, rekisteröinnistä, omavalvonnasta ja viranomaisvalvonnasta.  

Kaikki palveluntuottajat saman valtakunnallisen rekisterin piiriin 

Yhden lain myötä julkisten ja yksityisten palveluntuottajien toimintaedellytykset ja rekisteröinti yhdenmukaistetaan. Jatkossa sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan aloittaminen edellyttää, että palveluntuottaja ja palveluyksikkö on rekisteröity sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajien rekisteriin ja rekisteröinnistä on annettu päätös. Rekisteröintiä valvovat Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) ja aluehallintovirastot. Rekisteröinti edellyttää, että palveluntuottaja ja palveluyksikkö täyttävät niille säädetyt taloudelliset, toiminnalliset ja hallinnolliset edellytykset. Optikkoliikkeiden- ja silmälääkärivastaanottojen osalta vaatimukset säilyvät ennallaan. 

Käytännössä palveluntuottaja antaa jatkossa rekisteröintiä koskevat tiedot sähköisesti Valviralle, josta ne siirretään automaattisesti toimivaltaisen aluehallintoviraston käsiteltäväksi. Asian käsittelee se aluehallintovirasto, jonka toimialueella palveluja tuotetaan. Jos palveluja tuotetaan useamman kuin yhden aluehallintoviraston toimialueella, asian käsittelee kuitenkin Valvira. Jatkossa kyse on siis tietojen rekisteröinnistä, eli toiminnan aloittaminen ei enää vaadi viranomaisen erikseen antamaa lupapäätöstä.  

Omavalvontasuunnitelman merkitys korostuu 

Lakimuutoksen myötä palvelunjärjestäjän ja palveluntuottajan oma vastuu palvelujen laadusta, turvallisuudesta ja asianmukaisuudesta vahvistuu. Palveluntuottajilla tulee olla omavalvontasuunnitelma, joka kattaa kaikki palveluntuottajan tarjoamat palvelut ja joiden toteuttamisesta palveluntuottaja ja vastuuhenkilö ovat vastuussa. 

Omavalvontaan kuuluu palveluntuottajan ja henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus, jos he huomaavat palveluyksikön toiminnassa epäkohtia tai puutteita asiakkaan tai potilaan sosiaali- ja terveydenhuollon toteuttamisessa. Omavalvontaan sisältyy myös palveluntuottajan velvollisuus tarkistaa iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden kanssa työskenteleviksi aikovien henkilöiden rikosrekisteriote, jos työskentely on jatkuvaa ja olennainen osa työnkuvaa.   

Omavalvontasuunnitelman laatimisesta löydät lisätietoa Valviran sivuilta, osoitteesta https://www.valvira.fi/valvira/omavalvonta.

Lakimuutos näkemisen ja silmäterveyden palveluntarjoajien kannalta  

Näe ry on osaltaan vaikuttanut vuosikausia nyt voimaan tulevan lainsäädännön puolesta. Ensiksikin se tuo optikkoyritykset vihdoin vaatimusten osalta samalla viivalle julkisten silmäterveyspalveluiden tarjoajien kanssa. Toiseksi muutos sujuvoittaa merkittävästi nykykäytäntöjä, kun viranomaisen lupaprosessia ei enää tarvita vaan pelkkä tietojen rekisteröinti riittää. Jälkimmäinen muutos tuo esimerkiksi yrityksille uusia mahdollisuuksia tarjota palveluja lyhytkestoisesti vaatimukset täyttävistä toimipaikoista käsin. 

Toimiluvan omaavien optikkoliikkeiden ei tarvitse tehdä lakimuutoksen voimaantulon yhteydessä mitään. Kaikki toimiluvan haltijat siirretään uuteen rekisteriin viranomaistyönä.