Hoitovelan ja -jonojen purun on edistyttävä, jotta hyvinvointialueiden talous saadaan palautettua normaalitilaan. Hyödyntämällä yksityisiä palveluntuottajia voidaan saavuttaa merkittäviä yhteiskunnallisia säästöjä.
NÄE ry:n vertailulaskelman perusteella, hyödyntämällä yksityisiä palveluntuottajia silmäterveyden perustason palveluissa voitaisiin saavuttaa yli 30 miljoonan euron vuosittaiset säästöt julkisen talouden puolella. Samalla parannettaisiin palveluiden saatavuutta. Muutos vapauttaisi julkisen terveydenhuollon resursseja hoitamaan vaativampia silmäsairauksia ja silmäkirurgiaa. Laskelma pohjautuu julkisiin tietoihin.
NÄE ry:n jäsenyritysten controller-työryhmä toteutti julkisiin tietoihin perustuvan laskelman, jonka avulla voidaan vertailla silmäterveydenhuollon perustason palveluiden kustannuksia julkiselle taloudelle. Laskelma tehtiin ennen sote-uudistusta ja se on edelleen sovellettavissa hyvinvointialueiden palvelutuotannon arviointiin.
Hyvinvointialueilla on nykyisen lainsäädännön puitteissa mahdollisuus tarjota yksityiseltä palveluntuottajalta ostettu palvelu potilaalleen joko palvelusetelillä tai ostaa se julkisena hankintana. Esimerkiksi lakisääteisen diabeettisen retinopatian seulonnan kohdalla palveluseteli toimisi erinomaisesti, eikä ole estettä rakentaa vaikkapa palveluseteliin perustuvaa suoraa väylää sotekeskuksesta optikkoliikkeeseen ennen kallista erikoissairaanhoidon poliklinikkakäyntiä tai sen sijaan.
”Hyvinvointialueisen keräämät asiakasmaksut riittäisivät kattamaan useita optikkoliikkeiden tuottamia palveluja, kuten silmänpohjankuvauksen kustannukset. Optikkoliikeverkostoa käyttämällä hyvinvointialue ei käytännössä joutuisi käyttämään lainkaan julkisia varoja kyseisten palveluiden tuottamiseen” sanoo NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast.
Hoidon saatavuuden parantamiseksi on työhön valjastettava kaikki käytettävissä olevat resurssit – ja hyödynnettävä niitä tehokkaasti. Tämä tarkoittaa työvoiman kohdentamista järkevästi, yksityisten palvelutuottajien hyödyntämistä ja palvelusetelien käyttöönottoa.
Lisäksi perusterveydenhuollossa on tällä hetkellä astumassa voimaan seitsemän vuorokauden hoitotakuu 1.11.2024 alkaen.
”Hoitotakuun kiristyminen vaikuttaa myös hoidontarpeen arvioinnin aikatauluun. Sen on jatkossa tapahduttava yhteydenottopäivänä, mikä ei käytännössä useinkaan onnistu ilman silmäterveyden ammattilaisten kytkemistä mukaan prosessiin”, Tast päättää.
Miten laskelma tehtiin
Laskelma on toteutettu 2020. Laskelma perustuu Kelan ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n ilmoittamiin potilasmääriin, Käypä hoito –suositusten mukaisiin hoitokäytäntöihin sekä sairaanhoitopiirien- ja yksityisten silmäterveydenhuollon palvelutuottajien julkisiin hinnastoihin. Laskelmassa ei ole voitu huomioida tilanteita, joissa julkinen palveluntarjoaja on tehnyt julkisesta hinnastosta poikkeavan ostopalvelusopimuksen palveluntuottajan kanssa. Laskelma koskee tutkimuksia ja toimenpiteitä, joita on mahdollista ostaa optikkoliikkeistä ja niissä toimivilta yksityisiltä silmälääkäreiltä.
Laskelmaan otettiin mukaan esimerkinomaisesti yksi kutakin eri kokoista silloista sairaanhoitopiiriä: Pirkanmaa edusti isoja sairaanhoitopiirejä, joita Suomessa oli viisi; Pohjois-Savo keskikokoista, joita oli Suomessa 10; ja Kymenlaakso pientä sairaanhoitopiiriä, joita oli Suomessa niin ikään viisi.
Kertomalla esimerkkisairaanhoitopiirien potentiaaliset kustannussäästöt niiden suhteellista väestöpohjaa edustavilla kertoimilla, saadaan käsitys siitä, minkälaisia säästöjä on valtakunnallisesti mahdollista saavuttaa. 0 € vaihtoehtoinen kustannus tarkoittaa, että käyntimaksu riittää kattamaan vertailtavan palvelun kustannukset. Laskelman on tehnyt NÄE ry:n jäsenyritysten controller-työryhmä.
