Lokakuun lopussa järjestetyn Suuren sote-seminaarin lavalla esitettiin ja etsittiin ratkaisuja terveydenhuollon kriisiytymiseen. ”Tässä talouden yhtälössä on meillä erittäin iso haasteet edessä”, tiivisti sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen.
Johtamisen pohjalle kaivattiin terveydenhuollon läpinäkyvää kustannuslaskentaa. Toisin sanoen tietoa, mitä mikäkin julkisella sektorilla toteutettu toimenpide yhteiskunnalle todellisuudessa maksaa. Tällä hetkellä tuotantokustannusten laskentamalli ei perustu vakiomuotoiseen malliin. Julkisen sektorin tuotannon laskelmat eivät esimerkiksi yleisesti sisällä vyörytyseriä, kuten kiinteistö- ja ylläpitokustannuksia tai investointien rahoituskustannuksia, vaikka nämä tekijät voivat merkittävästi vaikuttaa lopullisen palvelun kustannustasoon. Yksityisellä sektorilla tällaisten erien huomioiminen hinnoittelussa on ollut välttämätöntä, mikä on johtanut siihen, että julkisen ja yksityisen sektorin kustannuslaskelmat eivät ole olleet keskenään vertailukelpoisia. Julkisen sektorin näennäisesti edullisempi tuotantotapa voi käytännössä olla huomattavasti kalliimpi vaihtoehto.
Kustannusten avoimuudesta puhui myös Grahn-Laasonen, joka viittasi puheessaan tulossa olevaan velvoittavaan ohjeistukseen, jonka on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2025 alusta.
”Tällä pyritään edistämään sitä, että saadaan parhaat käytännöt jakoon. Tarkoituksena on tukea hyvinvointialueiden johtamista”, Grahn-Laasonen taustoitti.
Tietoa epäilemättä kaivataan. ”Järkyttävää on, että julkisella puolella ei ole laskettu, mitä oma tuotanto maksaa”, kommentoi asiaa sivuten paneelissa Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisan hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä.
NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast näkee kustannuslaskennassa myös mahdollisuuksia sote-uudistuksen myötä.
”Uudistus on kahdella tavalla mielenkiintoinen. Samalla kun ollaan pääsemässä irti suoriteperusteisesta ja jälkilaskutteisesta tekemisestä on hyvinvointialueille tarjolla mahdollisuus, jota harva on käyttänyt, eli järjestäjäroolin kehittäminen. Tavattoman paljon ollaan vielä kiinni siinä vanhassa oman tuotannon -mallissa. Absurdia tässä on se, että lähdetään hakemaan säästöjä ostopalveluista, kun ei välttämättä tiedetä, mitä oma tuotanto maksaa”, Tast haastoi paneelissa.
Kustannusten avoimuuden rinnalle nousee palvelurakenteen uudistamisen tarve
Pohjanmaan hyvinvointialueen hyvinvointialuejohtaja Marina Kinnunen totesi talouden realismin kuvaavan hyvinvointialueiden alkua. Kinnunen nosti esille palvelurakenteen muutostarpeen: ”on pakko keventää, jotta saadaan säästöt”.
Uutta ajattelutapaa liputettiin myös Etelä-Savon suunnasta.
”On pakko löytää jotain aivan uudella tavalla tehtäviä ajatuksia. Se, mitä nyt tehdään voi olla viiden vuoden päästä ihan eri”, kommentoi Seppälä.
Järjestelmätason ongelman nosti vahvasti esille myös Tast.
”Suomessa on silmäterveydessä OECD-maiden pisin hoitoonpääsyaika, vaikka silmälääkäreitä ja optometristejä meillä on suhteellisesti eniten.
Tastin edustaman NÄE ry:n näkemyksen mukaan valtakunnallisesti toimivien yksityisten optikkoliikkeiden, jotka tarjoavat optometristi- ja silmälääkärivastaanottoja sekä silmätutkimuslaboratorioita, tulisi sisällyttää osaksi hyvinvointialueiden palvelutuotantoa.
”Tällä tavoin voimme mahdollistaa ikääntyvän väestön silmäsairauksien oireiden mukaisen hoidon ja oikea-aikaisen sairauksien diagnostiikan täyttäen samalla hoitotakuun asettamat vaatimukset nykyisillä resursseilla ja taloudellisesti tehokkaammin”, sanoo Tast.
Kustannushakuisuuden värittäessä aikaa ei kuitenkaan voida unohtaa potilas- ja asiakaskokemusta, muistuttaa Specsaversin Country Manager Lotta Holmaheikki. ”Pidetään kustannus- ja asiakasnäkökulma yhdessä. Ei voida käsitellä joko tai vaan aina sekä että.”
Puheenvuorot kuultiin Suuressa sote-seminaarissa Helsingin Pörssitalolla 31.10.2023. Tapahtuman järjestivät Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry sekä Lääkäripalveluyritykset ry yhteistyössä Bonnier Business Forumin kanssa.
