Kahdeksan kymmenestä maan johtavasta asiantuntijasta tukee silmäterveyden asetusmuutosta, joka olisi heti toteutettavissa, purkaisi heti hoitojonoja ja säästäisi kymmeniä miljoonia euroja. Tämä ilmenee selvityksestä, johon haastateltiin kymmentä terveydenhuollon ja tuottavuuden huippuasiantuntijaa. ”Näin vahvaa asiantuntijaviestiä toivoisi hallituksen kuuntelevan. Asetusmuutoksella saataisiin optometristit eli rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavat laillistetut optikot keventämään silmätautien erikoislääkärien työtaakkaa. Suomessa on OECD:n pisimmät silmäsairaiden hoitojonot”, kiteyttää silmäterveyttä edistävän NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast.
Sote-alan vakavassa rahoituskriisissä painiva Suomi etsii uusia ratkaisuja. Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry ja Suomen Optometrian ammattilaiset ry – Soa päättivät kysyä maan johtavilta asiantuntijoilta, voisiko silmäterveydestä löytyä nopeitakin hyötyjä tuottavia uudistuksia. Selvityksessä haastateltiin kymmentä terveydenhuollon ja tuottavuuden huippuasiantuntijaa ja pääviesti on selvä.
”Näiden huippuasiantuntijoiden vastaukset voi tiivistää siten, että Suomen nykyinen silmäterveydenhoito on tehotonta ja se pitäisi järjestää uudestaan. Erityisen vahvaa tuki on koko muusta Euroopasta poikkeavan asetuksen muuttamiselle, mikä vapauttaisi silmätautien erikoislääkäreillä (eli arkikielessä silmälääkäreille) vähintään 25 % lisäaikaa tuhansien silmäsairaiden hoitojonojen purkamiseen. Suora rahallinen säästö olisi kymmeniä miljoonia euroja. Ihmisten rahoja säästyy tarpeettomien silmälääkärikäyntien jäädessä pois ja silmäsairaiden palvelu silti samalla paranee hoitojonojen lyhentyessä”, painottaa NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast.
1960-luvulta periytyvä ammattihenkilöasetuksen pykälä 16 pakottaa silmätautien erikoislääkäreiden asiakkaiksi kaikki, joiden silmiä on joskus aiemmin leikattu, vaikka vain taittovirheleikkauksessa. Silmälääkäreillä käy tämän takia vuodessa jopa 150 000 tervesilmäistä ihmistä vain lasejaan uusimassa.
”Leikattujen, mutta terveiden silmien näöntutkimuksia voisivat hyvin tehdä myös optometristit. Silmäsairausepäilyt ohjataan joka tapauksessa silmätautien erikoislääkäreille, joita on Suomessa vain noin 500. Optometristeja eli laillistettuja optikkoja meiltä löytyy taas 1300. Optometristikoulutus oikeuttaa diagnostisten lääkkeiden rajattuun määräämiseen ja pätevöittää näön- ja silmäterveyden tutkimuksiin, joten osaaminen hoidontarpeen arviointiin löytyy”, kuvailee Soan puheenjohtaja Riikka Torvela. Työtä tehdään tiimeissä: Optikkoliikkeet tarjoavat usein sekä optometristien että silmätautien erikoislääkäreiden osaamista.
Kahdeksan kymmenestä tukee asetusmuutosta
Selvityksessä kysyttiin huippuasiantuntijoilta, pitäisikö hallituksen harkita asetusmuutosta, joka sallisi optometristienkin suorittaa näöntutkimuksia leikatuille silmille. Viesti hallitukselle on vahva, 8/10 asiantuntijasta toivoo hallituksen tätä harkitsevan. Kaksi muuta asiantuntijaa ilmoittavat kannakseen ”ei osaa sanoa” eli yksikään ei ajatusta vastustanut.
Haastateltavista 15 vuotta sote-alan tuottavuutta ja vaikuttavuutta mm. THL:ssä kehittänyt Mika Keinänen pitää nykyistä asetelmaa ”ilmiselvänä resurssien hukkakäyttönä”.
”On ilmiselvää, että hoitojonoissa kärvistelevien ihmisten tarve saada silmälääkärien aikaa on merkittävästi suurempi kuin silmälasien uusijoiden”, muotoilee Keinänen olennaisimman.
Taloustieteen professori Otto Toivanen Aalto-yliopistosta on samoilla linjoilla.
”Tämä vaikuttaa esimerkiltä siitä, miten sääntelyn avulla voidaan aiheuttaa turhaa työtä.”
NÄE ry:n Panu Tast korostaa, että osalla huippuasiantuntijoista tuki asetusmuutokselle on ehdollinen.
”Halusimme selvittää tilannetta nimenomaan sellaisten terveydenhuollon ja tuottavuuden asiantuntijoiden kanssa, joilla ei ole suoraa suhdetta silmäterveyteen. Siksi vastuulliset asiantuntijat esittävät perusteluja varaumia, jotta asetusmuutos olisi varmasti turvallinen”, kiittää Tast.
THL:n tutkimusprofessori Heikki Hiilamon mukaan asetuksen pykälästä 16 ”luopuminen on kannatettavaa, mikäli samanaikaisesti ei lisätä kohtuuttomasti riskiä tunnistamatta jäävistä silmäsairauksista”. Terveystaloustieteen professori Miika Linna Itä-Suomen yliopistosta muotoilee puolestaan siten, että ”kun optometristikäynti voidaan eristää näkötarkastukseen, niin lääkärikäynti on turhaa. Mutta leikkaamista koskevat päätökset kuuluvat totta kai silmälääkärille.”
Työnjako tehokkuuden ytimessä
Optometristeille annettavaa lisävastuuta voidaan hyvin verrata sairaanhoitajien jo saamiin valtuuksiin. Tehtäväsiirtoja on tehty jo paljon ja hoitajat tekevät jo useita lääkärille aiemmin kuuluneita töitä. Hyvä esimerkki tästä ovat hoitajien antamat lääkemääräykset.
Työnjako onkin avainsana tehokkaampaan terveydenhuoltoon, arvioi useampi asiantuntija. Helsingin yliopiston terveydenhuollon professori Kristiina Patja kiteyttää kantansa napakasti.
”Kannatan, ja ehdotan muutakin tutkittaviksi! Tutkittava kaikki mahdolliset työnjaot!”, linjaa Patja.
Terveystaloustieteen dosentti Leena Forma ilmaisee samansuuntaisen toiveen varovaisemmin.
”Mielestäni kannattaisi tätä pohtia, koska työnjako on todella tärkeä kysymys siinä, miten terveydenhuolto järjestetään”, muotoilee Forma.
Terveydenhuollon ja talouden pitkäaikaisena senioriasiantuntijana mm. Sitralla toiminut Eero Vaissi ilmaisee kantansa työnjaon yleisen järkevyyden kautta.
”Pitäisi ilman muuta toimia sen suuntaisesti, että optometristien kapasiteetti saataisiin tehokkaammin käyttöön”, toteaa Vaissi.
Terveyspolitiikan emeritusprofessori Ilkka Vohlonen Itä-Suomen yliopistosta katsoo, että ”pykälän poistaminen voi hyvinkin olla järkevää, mutta johtuen hoitovastuuseen liittyvien kysymysten ensisijaisuudesta vastaan ’en osaa sanoa’”. Hänen mukaansa pitäisi olla perustelut, miksi pykälä 16 on nykyaikana tarpeellinen. Myös HUSin arviointijohtaja Pirjo Räsänen ilmoittaa kannakseen, ettei osaa sanoa ilman tarkempaa perehtymistä ja vertailua muihin vaihtoehtoihin. Kukaan haastateltu ei vastustanut asetusmuutosta, kunhan turvallisuudesta huolehditaan.
Miten eteenpäin? ”Kokonaisuudistukset kaatuneet tai pieleen”
Pykälän 16 poistaminen on paraikaa harkinnassa sosiaali- ja terveysministeriössä, kertoo NÄE ry:n toimitusjohtaja Tast. Puntaroitavana on erityisesti se, kannattaisiko pykälä 16 poistaa suoraan, mistä hallitus voisi helposti päättää ilman raskasta lainsäädännön uudistamista tai lisäkustannuksia, vai pitäisikö myös pykälä 16 sisällyttää osaksi tulevaa kokonaisuudistusta. Sote-tuottavuuden huippuasiantuntija Mika Keinänen kehottaa unohtamaan odottelun ja toimimaan heti.
”Suomessa on poliittisesti preferoitu rakenne- ja kokonaisuudistuksia, joiden jälkeen silti joka tapauksessa on tarve edetä yksittäisiin toiminnallisiin uudistuksiin, että uudistusten hyödyt saadaan realisoitua. Näin ollen ei ole mitään syytä olla toteuttamatta tällaista yksittäistä parannusta heti. Koko 15-vuotisen urani ajan ruohonjuuritason parannukset ovat turhaan odottaneet kokonaisuudistuksia, jotka ovat sitten kaatuneet tai menneet pieleen. Tarvittaisiin sarja fiksuja toimenpiteitä, joilla tilannetta korjataan kuten pykälän 16 poistaminen, niin saataisiin merkittäviä kustannusparannuksia aikaan”, jyrähtää Keinänen.
Selvityksen ”Tuottavuusnäkökulma silmäterveyden järjestämiseen” on NÄE ry:n toimeksiannosta toteuttanut strateginen viestintätoimisto Hopiasepät, joka haastatteli asiantuntijoita yhteensä n. 10 tunnin ajan. Selvitys julkaistaan myöhemmin kokonaisuudessaan.
Lisätiedot:
Panu Tast, toimitusjohtaja, Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry, 029 3000 901, panu.tast@naery.fi
Riikka Torvela, puheenjohtaja, Suomen Optometrian Ammattilaiset ry – Soa, 040 538 5108, riikka.torvela@erto.fi
Jussi Seppälä, toimitusjohtaja, Hopiasepät Oy, 050 529 4562, jussi.seppala@hopiasepat.fi
