Hyvinvointialueiden startti on ollut haastava taloudellisesti. Miljardiluokan alijäämäennuste kertoo karua kieltä eletystä todellisuudesta ja toiminnan uudistamisen tarpeesta – tämä ei liene kenellekään epäselvää. Rahaa todennäköisesti ei ole lisää tarjolla, joten vaihtoehdoksi jää toiminnan ja palvelurakenteiden uudistaminen. Hyvinvointialuejohtajien verkosto on kannanotossaan helmikuussa 2023 tuonut esille suunnitelmallisen palvelurakenteiden uudistamisen tarpeen kustannuksiltaan edullisemmaksi. Tämän tulisi mielestäni koskettaa jokaista toimialaa myös silmäterveyden osalta.
Oikeanlainen ammattitaito oikeassa paikassa
Näkeminen ja silmäterveys on erityisalana pieni, mutta koskettaa lähes jokaista suomalaista jossakin elämän vaiheessa. Kyvykkyys uudistaa toimintamalleja ja luoda uudenlaisia asiakaslähtöisiä kokonaisuuksia vaatii tietoa mahdollisuuksista. Yksittäisiä esimerkkejä toimintatapojen ja työnjaon uudistamisesta löytyy muun muassa fysioterapiapalveluiden saralta, jossa hoidontarpeen arvioinnista ohjataan tuki- ja liikuntaelinvaivoista kärsivä suoraan fysioterapeutin vastaanotolle. Raumalla on tehty uraauurtavaa työtä lasten ja nuorten ADHD-hoitopolun osalta, jolloin jokaiselle keskittymisen- ja tarkkaavaisuuden hankaluuksista kärsivälle tehdään näkötutkimus näön toiminnan kartoittamiseksi. Loistava esimerkki yksityisen palveluntuottajan ja kouluterveydenhuollon saumattomasta yhteistyöstä, jonka avulla voidaan toimia alueen asukkaiden tarpeita vastaavan palvelukokonaisuuden luomisessa. Oikeanlaisen ammattitaidon hyödyntäminen oikeassa paikassa auttaa pienentämään jonoja julkisessa terveydenhuollossa sekä helpottaa kustannuspainetta.
Ammattilaisten terveiset päättäjille
Tiedon ja ymmärryksen lisäämiseksi kysyinkin pitkään alalla olleilta kollegoiltani, mitä he haluaisivat kertoa näönhuollosta ja mahdollisuuksista päättäjille. Millaisia ratkaisuja sekä palvelumalleja oma ammattikuntani voisi tarjota ratkottaessa yhdessä käynnissä olevia haasteita. Tällaisia viestejä sain:
- Optometristi on laillistettu terveydenhuollon ammattilainen, jolla on laaja-alaista osaamista näönhuollosta ja näkemisen tarpeista. Näkemisen merkitystä yhtenä tärkeimpänä aistina ei voi liioin korostaa sen ollen merkityksellistä jo normaalin arjen toimintakyvyn kannalta. Optometristit ovat lisäksi erittäin tarkkoja sekä voimakkaan ammattietiikan omaavia terveydenhuollon asiantuntijoita.
- Näönhuollon tulisi koskettaa jokaista ja optometristeillä on tärkeä rooli silmäsairauksien havaitsemisessa. Toimivalla näönhuollolla on merkitystä ennaltaehkäisevässä mielessä. Tämä korostuu etenkin ikääntyessä, jolloin kotona pärjäämisessä ja turvallisessa liikkumisessa voi olla haasteita. Hyvä näkö auttaa arjen sujuvuudessa ja voi ehkäistä kaatumisia. Tällä on yhteiskunnallista ja inhimillistä merkitystä!
- Optikkoliikkeessä tehdään lukuisat määrät erilaisia kuvantamistutkimuksia päivittäin: silmänpohjakuvaukset, näkökenttätutkimukset ja silmänpohjan valokerroskuvat ovat arkipäivää ja käytössä on modernia uutta teknologiaa. Tätä osaamista voitaisiin hyödyntää matalalla kynnyksellä ja helposti yhteistyössä julkisen terveydenhuollon kanssa. Poistamalla päällekkäisiä tutkimuksia, voidaan olla vaikuttamassa terveydenhuollon tehokkuuteen ja toimia entistä asiakaslähtöisemmin. Tieto juoksee, mutta asiakas ei.
- Silmänpaineen mittaus glaukoomaseurannassa yksityisessä optikkoliikkeessä olisi varmasti yksinkertaisin tapa lisätä silmäpoliklinikoiden ja yksityisten optikkoliikkeiden yhteistyötä ja vähentää potilaskuormaa.
- Optometrinen näkötarkastus sisältää taittovirheen määrityksen lisäksi paljon muuta. Näönkorjausratkaisujen etsimisen lisäksi optometristi tekee tutkimuksia mahdollisten silmäsairauksien havaitsemiseksi ja tehtyjen tutkimusten perusteella velvollisuus ohjata tutkittava lääkärin vastaanotolle. Ajoittain ohjaaminen on toiminut myös toisinpäin alueellamme. On ollut ilo huomata, kuinka osa yleislääkäreistä ohjaa potilaan näkötutkimukseen optometristin vastaanotolle esimerkiksi kaihiepäilyissä tarkempaan näkötilanteen selvittelyyn. Tämä vähentää lähettämisen tarvetta suoraan ensisijaisesti silmäpoliklinikalle. Yhteistyötä perusterveydenhuollon ja optikkoliikkeiden välillä voisi entisestään tiivistää myös diabeetikkojen osalta. Usein silmänpohjakuvaan pääsee jo saman päivän aikana.
Yhteistyötä tarvitaan – ratkaisuja on olemassa
Yhteistyötä tarvitaan eri toimijoiden välillä ja uusia vaikuttavia toimintamalleja tulee luoda. Kannustaisin hyvinvointialueilla rohkeasti miettimään uudenlaisia tapoja tuottaa palveluita asiakkaille. Kun rahat ovat tiukassa, täytyy ottaa kekseliäät keinot käyttöön. Ratkaisuja on olemassa! Halukkuutta ja uskallusta tulee löytyä myös silmäterveyden palvelujen osalta. Yksin tämä ei kriisiä ratkaise, mutta on osa palapeliä. Hyviksi koettuja toimintamalleja pitäisi pystyä skaalaamaan valtakunnallisesti ja hakea yhdessä ratkaisuja poikki sektoreiden ja organisaatiorajojen.
Rohkeutta kokeiluun ja toimintamallien pilotointiin toivottaa:
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen valtuutettu, optometristi ja tuotantotalouden diplomi-insinööri Hilla ja optometristikollegat
Hilla Kauhanen on optometristi ja tuotantotalouden diplomi-insinööri. Hän on toiminut useita vuosia niin optometristina kuin sote-alalla erilaisissa kehittämistehtävissä. Erityisenä kiinnostuksen kohteena hänellä on palveluiden vaikuttavuus, toimivat prosessit sekä teknologian hyödyntäminen ihmislähtöisesti. Hilla toimii Etelä-Karjalassa hyvinvointialueen valtuutettuna sekä on poliittisesti vaikuttamassa Lappeenrannan kaupunginvaltuustossa sekä Etelä-Karjalan maakuntavaltuustossa.
