Suomen silmäterveydenhuolto tarvitsee kiireellisiä muutoksia, sillä lähes 29 000 ihmistä odottaa hoitojonoissa, samalla kun sote-alan rahoituskriisi painaa päälle. Tuore selvitys paljastaa, että kahdeksan kymmenestä huippuasiantuntijasta kannattaa voimakkaasti terveydenhuollon ammattihenkilöasetuksen pykälän 16 poistamista. Asetusmuutos mahdollistaisi optometristien paremman osallistumisen silmäleikkauksessa käyneiden näöntutkimuksiin, auttaen purkamaan hoitojonoja ja saavuttamaan merkittäviä kustannussäästöjä.
Silmäterveydenhuollon asetusmuutosta (ammattihenkilöasetus, §16 poistaminen) kannattaa kahdeksan kymmenestä asiantuntijasta, paljastaa tuore selvitys, joka on tehty Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry:n ja Suomen Optometrian ammattilaiset ry – Soa:n toimeksiannosta. Selvityksessä haastateltiin kymmentä terveydenhuollon ja tuottavuuden huippuasiantuntijaa, ja tulokset ovat vakuuttavia.
Suomessa kärsitään sote-alan rahoituskriisistä, ja uusia ratkaisuja etsitään kiireesti. Ammattihenkilöasetuksen pykälän 16 poistaminen on yksi potentiaalinen keino purkaa hoitojonoja ja säästää merkittävästi kustannuksia. Asetusmuutoksen myötä optometristit, eli rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavat laillistetut optikot, voisivat osallistua silmäleikkauksissa käyneiden näöntutkimuksiin ja silmäsairaudesta kärsivien hoitoon nykyistä laajemmin, keventäen samalla silmätautien erikoislääkärien työtaakkaa.
Asetusmuutoksella optometristit avuksi hoitojonojen purkuun
Ammattihenkilöasetuksen muutos toisi välittömän helpotuksen silmäsairaiden hoitojonoille. Hoitojoissa odottaa lähes 29 000 ihmistä. Heistä yli 1800 niin sanotusti laittomissa, 6 kuukautta ylittävissä jonoissa odottamassa hoitoon pääsyä (julkari.fi). Erityisesti kaihijonot ovat huolestuttavan pitkät, liki 13 000 potilasta odottaa hoitoa.
Samalla silmätautien erikoislääkärit ovat ylikuormittuneita, sillä yli 100 000 potilasta hakeutuu vuosittain heidän vastaanotoilleen, vaikka he eivät sinne perusterveinä kuulu.
”On aika päästä eroon 1960-luvulta periytyvästä ammattihenkilöasetuksen pykälästä 16. Maailma on muuttunut. Tilanteessa, jossa suuri osa erikoislääkäreiden vastaanotoille hakeutuvista potilaista tulee käytännössä vain silmälasireseptiään uusimaan, tekee hoitojonojen purkamisesta miltei mahdotonta. Asetusmuutoksen myötä optometristit voisivat ottaa laajemmin vastuuta kaikista perustason näöntutkimuksista. Muutoksen myötä erikoislääkärien aikaa vapautuisi hoitamaan niitä potilaita, jotka todella tarvitsevat erikoislääkäritasoista osaamista”, toteaa Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry:n Panu Tast.
Huippuasiantuntijat tukevat asetusmuutosta vahvoin perustein
Selvityksessä haastatellut asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että nykyinen silmäterveydenhoito on tehotonta ja kaipaa uudistuksia. Asetusmuutoksen myötä voitaisiin vapauttaa resursseja ja saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä.
Asiantuntijoiden mukaan silmäterveydenhoitoon kaivataan järkevää työnjakoa, joka mahdollistaa optometristien nykyistä useammin palvella asiakas itsenäisesti loppuun saakka, vaikka tälle olisi tehty esimerkiksi kaihileikkaus tai taittovirhekirurginen toimenpide. Laillistettujen optikoiden kohdalla olevaa työnjaon rajoittamista yksityiskohtaisten pykälien avulla ei ole ollut käytössä enää vuosikausiin minkään muun laillistetun terveydenhuollon ammatin ja lääkärin ammatin välillä.
”Esimerkiksi sairaanhoitajien ja lääkäreiden välisen järkevän työnjaon lisäksi havainnollistan asiaa vielä sillä, miten nykyinen optometristien ja silmälääkäreiden välinen työnjako vertautuisi hammashoidon puolella. Hammasimplantin omistaja tai viisauden hampaan kirurgisesti poistattamaan joutunut henkilö ei voisi vastaavalla työnjaolla käydä nykyiseen tapaan suuhygienistillä, vaan heidän asiointinsa hoitaisi aina hammaslääkäri. Käytännössä myös esimerkiksi hammaskiven poisto vaatisi näiltä henkilöiltä hammaslääkärikäynnin”, sanoo Tast.
Silmäterveyden asetusmuutos on poliittisessa pohdinnassa
Sosiaali- ja terveysministeriö pohtii parhaillaan asetusmuutoksen mahdollisuuksia. On kysymys siitä, tulisiko pykälä 16 poistaa suoraan vai sisällyttääkö se osaksi laajempaa terveydenhuollon uudistusta. Huippuasiantuntijat, kuten Mika Keinänen, kannustavat toimimaan välittömästi ja toteuttamaan yksittäisiä parannuksia odottamatta kokonaisuudistuksia, jotka voivat kaatua tai mennä pieleen.
Silmäterveyden asetusmuutoksen taustalla oleva vahva tuki asiantuntijoiden keskuudessa luo perustan muutoksen nopealle toteuttamiselle. Asetusmuutos voisi tuoda nopeasti merkittäviä kustannussäästöjä, parantaa silmäsairaiden hoitoon pääsyä ja vapauttaa erikoislääkäriresursseja myös hyvinvointialueiden omaan tuotantoon, mikä on erityisen tärkeää niiden rahoituskriisin keskellä.
