Sosiaali- ja terveydenhuollon kriisi on Suomessa tosiasia. Vaikka vuosi sitten pääministeri Marinin hallitus laittoi puoli miljardia hoitojonojen purkuun, niin hoitojonot eivät ole purkautuneet. Tällä hetkellä lähes 30 000 ihmistä on jonottanut kiireettömään hoitoon jo yli puoli vuotta. Valvira on huomauttanut hyvinvointialueita laittomasta tilanteesta.
Pääministerin kyselytunnilla 7.4.2024 Petteri Orpo totesi, että joka vuosi hänen hallituskautensa aikana laitetaan miljardi euroa lisää sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Tämän lisäksi näyttää siltä, että vuoden 2023 aikana syntynyt 1,5 miljardin euron velka on katettava. Tänä vuonna laitetaan siten rahaa sote-sektorille 2,5 miljardia euroa.
Tilanne on kestämätön niin terveydenhuollon kuin koko valtiontaloudenkin näkökulmasta, mutta edelleen yksi pääkiistelyn kohteena oleva kysymys on se, tuotetaanko palvelu julkisen vai yksityisen sektorin toimesta. Miksi tällainen vastakkainasettelu edelleen jatkuu?
Meillä ei ole varaa nykyisenkaltaiseen järjestelmään
Hyvä esimerkki aivan turhasta väännöstä on Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen heidän taloushallintonsa suorahankinnasta Sarastia Oy:ltä. Maaliskuussa 2024 Markkinaoikeus katsoi Kilpailu- ja kuluttajaviranomaisen esityksen mukaisesti, että hyvinvointialue oli rikkonut hankintalakia yli 9 miljoonan euron hankinnassa.
Sen sijaan, että hyvinvointialue olisi myöntänyt asian ja ryhtynyt järjestämään kilpailutusta, se päättikin valittaa asiasta korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Nyt ei ole kysymys edes sosiaali- ja terveyssektorin palvelusta. Millään ei haluta testata, tuottaisiko joku muu yritys samat taloushallinnon palvelut halvemmalla.
Hyvin harva puhuu siitä, voisiko kilpailuttamisesta olla jotain hyötyä ja voitaisiinko kilpailuttamisen takia säästää rahaa. Jos säästöä löytyisi, valtio ei olisi niin pahassa konkurssissa. Tai samalla rahalla voisi saada kenties parempaa palvelua. Ainakaan se ei auta, että jätetään kilpailuttamatta.
Suomessa myös silmäterveydenhuollon jonojen pituus on hälyttävän suuri, lähes 29 000 ihmistä odottaa hoitoa. NÄE ry on esittänyt ratkaisuehdotuksen, joka perustuu optikkoliikkeiden laajempaan rooliin julkisin varoin tuotettavissa näönhuollon palveluissa ja ammattihenkilöasetuksen pykälän 16 poistamiseen. Myös näissä tapauksissa kustannukset olisivat edullisemmat ja hoitojonot saataisiin purettua.
Yksi asia on nykytilanteessa varma. Meillä ei ole varaa nykyisenkaltaiseen kyräilyyn ja blokkiutumiseen perustuvaan järjestelmään.
Harri Jaskari
johtaja, Suomen Yrittäjät
Harri Jaskari on Suomen Yrittäjien elinkeinopolitiikan johtaja. Vapaa-ajallaan hän harrastaa mielellään liikuntaa, politiikkaa ja kulttuuria.
