Hallitus päätti kehysriihessä silmäterveyden työnjaon uudistamisesta, asiantuntijoiden vahvaa suositusta noudattaen. ”Silmätautien ylipitkiä hoitojonoja päästään laajasti purkamaan, kun rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavien optikoiden eli optometristien merkittävästi laajentunut osaaminen saadaan käyttöön. Tämä on historiallinen linjaus, jonka hyödyt on saatava kansalaisille pian”, kiittää hallituksen ratkaisua silmäterveyttä edistävän NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast. Päätöstä edeltänyt asiantuntijaselvitys on lähes yksimielisesti muutoksen kannalla.
Hallituksen kehysriihi on tehnyt merkittävän päätöksen uudistaa Suomen silmäterveydenhoitoa. Päätöksen ytimessä on poistaa ammattihenkilöasetuksen pykälä 16, joka muun muassa pakottaa silmätautien erikoislääkäreiden asiakkaiksi kaikki, joiden silmiä on joskus aiemmin leikattu, vaikka vain taittovirheleikkauksessa. Muutosta peräänkuulutti voimakkaasti nyt julkaistava asiantuntijaselvitys, jossa Suomen nykyistä silmäterveydenhoitoa pidettiin tehottomana.
”On todella upeaa, että hallitus päätyi kehysriihessä asiantuntijoiden linjalle, joka on selkeä: kahdeksan kymmenestä huippuasiantuntijasta uskoo, että silmätautien ylipitkiä hoitojonoja saadaan merkittävästi purettua optometristien avulla. Pykälän 16 poistaminen on tässä avainasemassa, kun silmälääkärien aikaa vapautuu vaativien silmätautien hoitoon. Tavallaan turhia silmälääkärikäyntejä on ollut pykälä 16:n takia vuodessa jopa 150 000”, tiivistää silmäterveyttä edistävän Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast.
”Oleellista on nyt saada päätös nopeasti käytäntöön eli hyödyt kansalaisille”, korostaa Tast.
Erillisratkaisu vai riski viiveestä?
Hallituksen päätös voidaan saattaa voimaan joko nopeana erillispäätöksenä tai osana laajaa kokonaisuudistusta. Selvitykseen haastateltu terveydenhuollon tuottavuuden asiantuntija Mika Keinänen arvioi loppuraportissa vaihtoehtoja seuraavasti:
”Suomessa on poliittisesti preferoitu rakenne- ja kokonaisuudistuksia, joiden jälkeen silti joka tapauksessa on tarve edetä yksittäisiin toiminnallisiin uudistuksiin, että uudistusten hyödyt saadaan realisoitua. Näin ollen ei ole mitään syytä olla toteuttamatta tällaista yksittäistä parannusta heti. Koko 15-vuotisen urani ajan ruohonjuuritason parannukset ovat turhaan odottaneet kokonaisuudistuksia, jotka ovat sitten kaatuneet tai menneet pieleen”, argumentoi Keinänen.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa vaikuttava kansanedustaja (rkp) Henrik Wickström näkee Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kokemuksissa perusteet nopean ratkaisun puolesta.
”Oma hyvinvointialueeni eli Länsi-Uusimaa otti ensimmäisenä käyttöön mahdollisuuden hyödyntää optometristeja koululaisten näöntarkastuksissa jo joitakin vuosia sitten. Tämän perusteella tiedämme, että luvassa on nyt huomattavia säästöjä! Kun silmälääkärien kalliimpi aika ja pitkälle erikoistunut osaaminen voidaan kohdentaa nimenomaan silmätautien hoitoon, niin kaikki voittavat – optometristeillä on nykyisin kattava pätevyys hoitaa näöntutkimukset. En näe järkevää syytä viivyttää uudistusta, jossa saadaan sekä parempi palvelu että säästöt”, analysoi Wickström.
Huomattava parannus harvaanasutuille alueille
Uudistuksen on arvioitu tuottavan usean kymmenen miljoonan euron kokonaissäästöt. Kansalaiset saavat palveluille paremman maantieteellisen saatavuuden, laajemmat palveluajat ja pienemmän hinnan.
”Harvaan asutuilla alueilla ihmiset eivät enää joudu matkustamaan ehkä kauaskin silmälääkärin vastaanotolle tai odottamaan silmälääkäriaikaa kuukausia vain uusiakseen silmälasinsa, vaan lähin optikkoliike voi entistä useammin kattaa palvelun tarpeen. Palvelut tulevat sekä lähemmäs että ajallisesti paljon laajemmin tarjolle. Luonnollisesti tämä tarkoittaa myös isoa taloudellista säästöä, kun kallista erikoislääkäripalkkiota ei tarvitse maksaa silloin, kun käynnille ei ole silmäterveydellistä perustetta. Jos taas silmissä ilmenee silmäsairauteen viittaavia oireita tai löydöksiä, optometristi tietenkin ohjaa heti silmälääkärille, kuten laki muutenkin edellyttää”, kiteyttää Suomen Optometrian ammattilaiset ry – Soan puheenjohtaja Riikka Torvela tulevia käytännön hyötyjä.
Selvityksen ”Tuottavuusnäkökulma silmäterveyden järjestämiseen” on NÄE ry:n toimeksiannosta toteuttanut strateginen viestintätoimisto Hopiasepät, joka haastatteli 10 terveydenhuollon tuottavuuden ja järjestämisen johtavaa asiantuntijaa yhteensä n. 10 tunnin ajan.
Selvitys julkaistaan kansanedustaja Henrik Wickströmin kutsumassa tilaisuudessa eduskunnan Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa 26.4.2024 klo 08.00-09.00.
Selvitys: Tuottavuusnäkökulma silmäterveyden järjestämiseen
Lisätiedot:
–Panu Tast, toimitusjohtaja, Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry, 029 3000 901, panu.tast@naery.fi
–Riikka Torvela, puheenjohtaja, Suomen Optometrian Ammattilaiset ry – Soa, 040 538 5108, riikka.torvela@erto.fi
–Jussi Seppälä, toimitusjohtaja, Hopiasepät Oy, 050 529 4562, jussi.seppala@hopiasepat.fi
