ETU Terveysalojen tutkimus paljastaa, että 14 % suomalaisista kärsii lääkärin diagnosoimasta silmäsairaudesta. Silmäsairaudet yleistyvät iän myötä, joten ikääntyvän väestön myötä luvun voidaan ennakoida kasvavan. Silmäterveyden hoitojonojen lyhentämiseksi tarvitaan yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä, erityisesti palvelusetelien laajempaa käyttöä. Tämä parantaisi hoidon saatavuutta ja saavutettavuutta useilla hyvinvointialueilla sekä laskisi kustannuksia.
ETU Terveysalojen juuri julkaisema Enemmän terveyttä – mikä kannustaa toimintakyvyn ylläpitoon? -tutkimuksessa 14 % vastaajista ilmoittaa sairastavansa lääkärin diagnosoimaa silmäsairautta, esimerkiksi diabeettista silmäsairautta, glaukoomaa, silmänpohjan ikärappeumaa tai kaihia. Tämä korostuu erityisesti Päijät-Hämeen hyvinvointialueella (21 %).
”Luvut ovat jo nyt järkyttävän suuria ja rajussa kasvussa. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa vauhdilla ja siten myös silmäsairausdiagnoosin saavien lukumäärä, sillä silmäsairauksien esiintyvyys on lähtökohtaisesti sidoksissa väestön ikääntymisen kanssa. Tutkimuksen 14 % tarkoittaa 780 000 kansalaista”, sanoo Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast.
Suomalaisten terveydentila on tutkimuksen mukaan muutenkin huolestuttava, sillä yli puolet (58 %) vastaajista ottaa lääkärin määräämiä lääkkeitä säännöllisesti johonkin pitkäaikaissairauteen. Tämä korostuu tilastollisesti Etelä-Karjalan (76 %) ja Pohjanmaan (73 %) hyvinvointialueilla.
Silmäterveys ja näkökyky ovat ensiarvoisen tärkeitä kulmakiviä ikääntyvän väestön toimintakyvyn säilymisen kannalta. Tutkimukseen vastaajista 69 % käyttää silmälaseja, piilolaseja tai aurinkolaseja vahvuuksilla.
”Meillä on aiempaa tutkimustietoa siitä, että suomalaiset ovat silmälasikansaa. Se, että tutkimuksen tulokset kertovat kokonaiskäytön olevan näin suurta on silti pienoinen yllätys. Yli 65-vuotiaista 92 % tarvitsee jokapäiväisessä elämässään joko piilo-, silmä- tai aurinkolaseja ja 35–49-vuotiaistakin jo yli puolet (58 %)”, toteaa Tast.
Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyöllä merkittävä rooli silmäterveyden hoitojonojen purkamisessa
Valtaosalla vastaajista (82 %) on kokemusta sekä julkisesta että yksityisestä terveydenhoidosta- ja palveluista. Eniten yleensä käytettäviä terveyspalveluja vastaajien keskuudessa ovat kunnallinen terveyskeskus (64 %), työterveyslääkäri (39 %), yksityinen lääkäriasema (35 %) ja optikkoliike (27 %).
”Optikkoliikkeet nousevat korkealle, sillä silmäterveyden ongelmiin haetaan esisijaisesti apua optikkoliikkeestä. Julkinen puoli ei käytännössä lainkaan tuota perustason silmälääkäri- ja muita silmäterveyspalveluita, vaan ne tuotetaan optikkoliikkeissä. Kansalaisille tuntuu tutkimuksen valossa olevan melko yhdentekevää, onko julkisin verovaroin tuotetut palvelut tuotettu julkisella vai yksityisellä. Merkitystä on sillä, että silloin kun palveluja tarvitaan, ne saadaan ja niihin on varaa. Silmäterveyden pitkittyneitä hoitojonoja pystyttäisiinkin purkamaan usealla hyvinvointialueella hyödyntämällä kattavammin palveluseteliä”, kertoo Tast.
Palveluseteliä käyttäneistä vastaajista 74 % pitää sen käyttöä erittäin hyvänä tai melko hyvänä ratkaisuna
”Tutkimuksen mukaan asiakkaat ovat erittäin tyytyväisiä palvelusetelin käyttöön. Kannustankin hyvinvointialueita etunojassa laskemaan oman tuotannon kustannukset ja selvittämään voitaisiinko julkisilla verorahoilla maksettuja palveluja tuottaa samoin kustannuksin tai edullisemmin yksityisellä puolella. Silmäterveyden osalta palveluseteliä käytetään jo hyvin tuloksin kaihileikkauksissa ja koululaisten näönhuollossa, mutta varaa laajentamiseen on paljon”, kiteyttää Tast.
Tutkimuksen mukaan merkittäviä eroja terveyspalvelujen julkisessa ja yksityisessä terveydenhoidossa ja -palveluissa ovat hoidon ja palveluiden saatavuudessa ja saavutettavuudessa (mm. odotusajat, ajan varaaminen, hoitoonpääsy).
”Samat erot toistuvat myös silmäterveyden palveluissa, joissa lakisääteisen hoitotakuurajan ylittävät hoitojonot ovat lähes kaikilla hyvinvointialueella kroonisesti pitkittyneet. Ei ole väärin todeta, että meillä on Suomessa julkisen puolen silmäterveyskriisi. Lämpimästi toivon hyvinvointialueiden ottavan koppia tutkimuksen viestistä ja lähtevän tekemään kahta asiaa eli selvittämään, missä palvelut voidaan tuottaa budjettinäkökulmasta taloudellisimmin ja katsomaan, millaisella palveluntuotantoratkaisulla hoitojonot saadaan nopeasti lain vaatimalle tasolle.”
Tutkimuksen tulokset julkistettiin Aikaansaava terveydenhuolto -seminaarissa 4.9.2024, jossa oli mukana yli 200 terveydenhuollosta kiinnostunutta kuulijaa monelta eri toimialalta.
Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy Erikoiskaupan liitto ETU ry:n toimesta. Tutkimuksen n=2 078. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat kaikki 18–79-vuotiaat suomalaiset kuluttajat valtakunnallisesti. Tutkimuksen aineisto kerättiin Taloustutkimuksen internetpaneelissa 29.7.–5.8.2024. Aineisto on painotettu sukupuolen, iän ja asuinpaikkakunnan mukaan väestöjakaumaa vastaavaksi.
ETU Terveysaloihin kuuluvat Erikoiskaupan liiton jäsenjärjestöistä Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry, Lääketeollisuus ry, Lääke- ja terveyshuolto ry, Terveystuotetukut ry ja Terveystuotekauppiaiden liitto ry.
Liite: Enemmän terveyttä – mikä kannustaa toimintakyvyn ylläpitoon? -tiivistelmä
Lisätietoja:
Panu Tast
Toimitusjohtaja, Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry
panu.tast@naery.fi
