Teksti Minna Kataja, kuvat: Mikke Pöyhönen
Tekoäly lupaa suurta murrosta myös terveydenhuoltoon, mikäli sitä otetaan laajasti käyttöön. Toimiala on muita hitaampi muutokseen, sillä sääntely on vahvaa ja teknologian käyttöönotto on hidasta. Myös asiakkaat suhtautuvat vielä ristiriitaisesti tekoälyn käyttöön Erikoiskaupan liitto ETU ry:n teettämän kyselyn mukaan.
Monet tekoälyratkaisut esimerkiksi sairauksien diagnosoinnissa ja kirjaamisessa etenevät kovaa vauhtia esimerkiksi Yhdysvalloissa, missä sääntely on erilaista kuin Euroopassa.
Yksi tekoälyä edistävistä yrityksistä on Topcon Healthcare Solutions, joka ratkaisee alustallaan sitä ongelmaa, että data on hajallaan eri paikoissa. Yrityksen kehittämän ohjelmiston avulla erilaisia tekoälyratkaisuja voidaan integroida yhdelle alustalle, johon voi tuoda tietoa erilaisista kameroista ja laitteista.
Topcon Healthcare on Topcon-konsernin brändi ja kansainvälinen yritys, jonka ohjelmistokehitys tapahtuu pääosin Suomessa. Yrityksen alustaa käytetään silmänterveyden analysoinnissa ja silmäsairauksien tunnistamisessa.
”Kun silmästä otettu kuva tulee järjestelmään, voidaan sille halutessa valita tekoälyn tulkinta. Jos halutaan, kuva käy pilvessä ja kuva-analyysi tehdään siellä, minkä jälkeen analyysi palautuu alustalle ja tulokset voidaan viedä potilastietojärjestelmään”, kertoo myyntijohtaja Ari Makkonen.
Makkonen korostaa, että järjestelmästä on haluttu tehdä puolueeton erilaisten laitteistojen ja AI-ratkaisujen suhteen niin, että se toimii mahdollisimman hyvin yhteen monenlaisten kameroiden ja erilaisten algoritmien kanssa. Kaikki Topconin alustan työkalut ovat käyneet läpi lääkinnällisten laitteiden regulaation (MDR).
”Tekoäly nopeuttaa silmien tutkimista huomattavasti, sillä tekoäly poimii ne kuvat, joissa on muutoksia tai havaintoja poikkeamista. Nämä kuvat menevät lääkärin tarkastettavaksi”, Makkonen kuvaa.
Yhdysvalloissa testataan useiden sairauksien tunnistamista
Silmänkuvista tehtävällä analyysilla on potentiaalia paljon laajemminkin, sillä verkkokalvon valokuvaus ja 3D-biopsia antaa tietoa silmien lisäksi aivojen, sydämen ja muiden elinten mahdollisista sairauksista.
”Ajatuksena on, että kuvista analysoidaan kokonaisterveyttä. Kansalaisia palvelisi parhaiten, että samasta kuvasta voitaisiin analysoida monta eri asiaa”, Makkonen sanoo.
Topcon ja Microsoft ovatkin sopineet yhteistyöstä, jossa silmien kuvista etsitään muita tauteja. Tässä voidaan käyttää hyväksi Microsoftin Azuren työkaluja ja muita resursseja. Yritys laajentaa parhaillaan alustaansa Yhdysvaltain markkinoilla myös muihin tautiryhmiin. Yhdysvalloissa on jo testattu neurologisten ja kardiologisten sairauksien tunnistamista silmäkuvista.
Miten saataisiin diabeetikot tekoälyn piiriin?
Ari Makkosen mielestä Suomessa kannattaisi miettiä kansallista mallia siihen, miten silmäsairauksien toteamista ja seulontaa saataisiin tehostettua.
”Jos saataisiin puoli miljoonaa diabeetikkoa tekoälyanalytiikan piiriin, alkaisi kustannushyötyjä syntyä. Tämä sama malli voitaisiin tuoda myös tunnistamaan glaukoomaa ja ikääntyneiden silmänpohjan rappeumaa, joissa potilasmäärät ovat suuria. Näiden sairauksien seuraaminen olisi mahdollista nykyisillä tekoälytyökaluilla”, Makkonen sanoo.
Makkosen mielestä kansallinen malli olisi mahdollista rakentaa optikkoliikkeiden avulla, sillä niissä on kamerat ja ohjelmistot valmiina sekä ammattitaitoiset kuvaajat. Optikkoliikkeitä on Suomessa noin 700 ja niiden avulla voisi luoda kattavan verkoston silmäntutkimuksiin. Kuvat voidaan siirtää hyvinvointialueille.
”Hyvinvointialueet toimivat eri tavoilla silmänterveyden tutkimisessa. Palveluketjuissa on paljon eroja esimerkiksi siinä, onko yksityisiä yrityksiä mukana.”
Suomessa tekoälyä käytetään hyödyksi vasta pienillä potilasjoukoilla silmäterveydessä. Makkosen mielestä muutos on jopa tuskastuttavan hidasta. Moni miettiikin, kuinka paljon tutkimuksia tarvitaan, että tekoälyä otetaan käyttöön?
”Esimerkiksi iCaren redcat -työkalua on tutkittu monessa maassa ja silti sitä halutaan Suomessa tutkia lisää. Jos muissa maissa on sitä tutkittu isoilla potilasmäärillä, pitääkö vielä tehdä tutkimusta muualla”, Makkonen kysyy.
Kirjaamisen tekoälyhanke etenee Länsi-Uudellamaalla
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella aloitettiin keväällä 2024 pilottihanke, jossa generatiivinen tekoäly tekee potilaskirjauksia lääkärien vastaanotoilla. Nummelan terveysasemalla kymmenen lääkäriä on käyttänyt tekoälytyökalua, ja tulokset ovat olleet lupaavia noin 300 tehdystä kirjauksesta.
Nummelan terveysasemalla lääkäri tarkistaa tekoälyn tekemän luonnoksen, tekee mahdolliset korjaukset ja vie sen potilastietojärjestelmään. Asiakas tietää, että tekoälyä käytetään kirjaamisessa ja suhtautuminen siihen on ollut positiivista, yksikään ei ole kieltäytynyt.
”Olemme oikealla polulla, tulokset ovat lupaavia esimerkiksi ajansäästön suhteen, mutta olemme vasta pitkän polun alkuvaiheessa. Nyt teemme soveltuvuusselvitystä, jossa yhtenä tavoitteena on selvittää, minkälaisilla vastaanotoilla työkalusta on eniten hyötyä”, sanoo Länsi-Uudenmaan TKI-johtaja ja lääkäri Johan Sanmark.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue kehittää tekoälyratkaisua startup-yritys Gosta Labsin kanssa. Sanmarkin mukaan ratkaisun lääketieteellinen sanasto ja tarkkuus ovat hyvää tasoa.
”Tietosuojasyistä nauhoitteet tai kirjaukset eivät siirry Gosta Labsille. Jouduimme tekemään tämän kompromissin, vaikka se hieman hidastaa tekemistä.”
Länsi-Uudellamaalla ollaan sitä mieltä, että ratkaisusta on tulossa tärkeä työkalu sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Sanmarkin mielestä teknologiaa voidaan laajentaa muiden ammattiryhmien, esimerkiksi sairaanhoitajien ja sosiaalityöntekijöiden, käyttöön.
”Optimismi on yhä korkealla. Työntekijöiden työajasta useita kymmeniä prosentteja kuluu erilaisiin kirjallisiin työtehtäviin ja valtaosa hyvinvointialueiden kustannuksista on henkilöstökustannuksia. Jos pystymme automatisoimaan edes osan kirjallisista töistä, on sillä valtava vaikutus myös euroissa. Pelkästään ei kuitenkaan ole säästöistä kysymys, vaan tavoittelemme laatua eli sitä, että sote-ammattilaisen katse on potilaassa, eikä tietokoneessa tai muistiinpanoissa. Tällaisella kehityksellä on vaikutusta myös työtyytyväisyyteen”, Sanmark sanoo.
”Uuden teknologian sääntelyssä on paljon tulkinnanvaraa”
Tekoälyn käyttöä halutaan Länsi-Uudellamaalla laajentaa myös sosiaalihuoltoon, mutta sen osalta juridiset selvitykset ovat vielä kesken.
”Kun teknologia kehittyy nopeasti, ei sääntelystä tule suoria vastauksia kaikkeen, vaan siihen jää tulkinnanvaraa. Näitä tulkintoja täytyy hyvinvointialueiden tehdä.”
Sanmark sanoo, että teknologian käyttöönotto on usein helppoa, mutta paljon työläämpää on toiminnan muutos ja teknologian hienosäätö erilaisiin käyttötapauksiin.
”Kannan siitä huolta, että monilla hyvinvointialueilla on niukat resurssit ja hallintoa kevennetään. Mitä enemmän kiristetään, sitä hitaammaksi toiminta muuttuu, sillä hyvinvointialueiden organisaatiossa pullonkaulaksi voi muodostua lakiosasto, hankinnat, tukitoimet ym. Vastuullisena julkisena toimijana on vaikea ottaa käyttöön uusia ratkaisuja, sillä konepellin alla on paljon byrokratiaa, jotta asiat ovat laillisia. Tämä harvoin näkyy ulospäin.”
Sanmark sanoo, että mielenkiintoisia ovat myös terveydenhuollon päätöksentekoon kehitetyt tekoälysovellukset, joita on käytössä Yhdysvalloissa. Sovelluksissa ehdotetaan esimerkiksi jatkotutkimus- ja hoitosuunnitelmia sekä erotusdiagnostiikkaa. Lisäksi nopeasti kehittyvät erilaiset virtuaalihoitaja-ratkaisut.
Makkosen ja Sanmarkin puheenvuorot kuultiin Erikoiskaupan liitto ETU ry:n ETU Terveysalojen ja Hoiva & Terveys -median järjestämässä Aikaansaava terveydenhuolto -seminaarissa keskiviikkona 4.9.2024. Paikalla oli noin 200 sote-ammattilaista. Seminaarissa julkaistiin myös Enemmän terveyttä – mikä kannustaa toimintakyvyn ylläpitoon? -tutkimus, linkki tiedotteeseen.
Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry on ETU Terveysalojen jäsen.
Uutinen on julkaistu alun perin Hoiva&Terveys -verkkomediassa.
