Diabetes on merkittävä kansanterveydellinen haaste Suomessa, ja se lisää riskiä sairastua näköä heikentäviin silmäsairauksiin, kuten diabeettiseen retinopatiaan. Nykyinen terveydenhuollon resurssipula vaatii tehokkaita ratkaisuja, ja moniammatillinen yhteistyö voisi olla avain diabeetikoiden silmäterveyden seurannan parantamiseen. Optometristit voivat toimia tärkeänä osana hoitoketjua, mikä parantaisi seurantaan pääsyä ja helpottaisi hoitojonoja.
Diabetes on yleinen sairaus Suomessa, sillä meillä on noin 500 000 diabeetikkoa, ja 100 000 suomalaisen arvioidaan kantavan sairautta tietämättään. Luvut ovat huomattavia, ja diabetes on tiiviissä yhteydessä myös näkökykyyn ja silmäsairauksiin. Niistä yleisin on diabeettinen retinopatia, joka on suoraan verrannollinen diabeteksen kestoon. Tyypin 1 diabeteksessa se kehittyy 20 sairausvuoden aikana noin 80–100 prosentille potilaista. Tyypin 2 diabetespotilailla voidaan retinopatian oireita havaita jo diabeteksen toteamisvaiheessa.
Siksi diabeetikoiden silmiä seurataan säännöllisesti silmänpohjakuvauksin. Kun sairauden näköongelmat havaitaan mahdollisimman varhain, on niiden hoitoennuste parempi.
Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast näkee, että diabeteksen toteamisessa ja seurannassa avainasemassa on moniammatillinen yhteistyö. Optometristien ja optikkoliikkeiden hyödyntäminen on hänen mukaansa mahdollisuus parantaa diabeetikoiden tutkimuksiin osallistumista ja pääsyä sekä purkaa hoitojonoja.
”Väestön ikääntyessä myös diabeettisista silmäsairauksista kärsivien potilaiden lukumäärä kasvaa, mikä merkitsee terveydenhuollossa yhä suurempia kustannuksia, ruuhkia ja resurssipulaa. Hoitojonot ovat jo nyt ruuhkautuneet silmäterveyden osalta. Silmälääkärien tietotaito ja osaaminensa pitäisi kanavoida nykyistä paremmin varsinaiseen silmäsairauksien hoitoon. Optometristit ympäri Suomen voisivat suorittaa silmänpohjien kuvauksia, sillä heillä on silmänpohjakamerat käytössään ja he tapaavat diabeetikkoja tälläkin hetkellä päivittäin heidän tullessaan uusimaan silmälasejaan.”
Optometristien rooli tutkimusten saatavuuden parantamisessa
Tastin mukaan optometristien toimiminen osana diabeteksen hoitoketjua helpottaisi erityisesti tutkimuksiin pääsyä ja niissä käymistä.
”Tällä hetkellä ongelmana on usein se, etteivät diabeetikot aina käy seulonta- ja seurantatutkimuksissa. Usein syynä tähän on se, että kuvaukset on toteutettu diabeetikon kannalta hankalasti. Kuvausauto tai -bussi kadunkulmaan parin kuukauden välein ei ole tätä päivää. Säännöllisen tutkimuksessa käymisen pitäisi olla diabeetikon arjessa helposti toteutettavaa. Paikallisessa optikkoliikkeessä olisi helppo pistäytyä silmänpohjakuvassa, vaikka kauppareissun yhteydessä.”
Optikkoliikkeissä on kaikki tarvittava osaaminen. Niissä on vuodesta 2012 alkaen otettu jo yli 6 miljoonaa silmänpohjakuvaa osana normaalia näöntutkimusta.
