Hyvinvointialueiden haasteet vaativat uudenlaista ajattelua. Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry esittää neljä toimenpidekokonaisuutta, joilla voidaan vastata Suomen silmäterveydenhuollon haasteisiin. Aluevaalit käydään huhtikuussa 2025, ja tulevilla aluevaltuustopäättäjillä on keskeinen rooli näiden haasteiden ratkaisemisessa.
Useat hyvinvointialueet ovat taloudellisessa ahdingossa. Seuraavan vaalikauden 2025–2029 aikana asialle on tehtävä jotain, jotta palvelut voidaan turvata kustannusten kasvamatta. Tarvitaan toimintaa kehittäviä, uusia ratkaisuja. Vain siten voimme parantaa ikääntyvän väestön mahdollisuuksia saada laadukasta ja oikea-aikaista hoitoa.
Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast näkee perusongelman juontavan juurensa siitä, että hyvinvointialueet saivat raskaan perinnön sairaanhoitopiiri- ja kuntamaailmasta.
”On aika hyödyntää sote-uudistuksen tarjoamat mahdollisuudet ja varmistaa laadukas, oikea-aikainen silmäterveydenhuolto kaikille suomalaisille. Nykyiset toimintatavat ovat vanhojen rakenteiden perintöä. Mennyt on mennyttä, nyt pitää katsoa eteenpäin ja tarkastella palveluiden tuottavuutta uudella tavalla”, sanoo Tast.
Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry esittää neljä toimenpidekokonaisuuttaa hyvinvointialueiden haasteiden ratkaisemiseksi:
1. Kustannusten laskeminen ja järjestämisen erottaminen tuottamisesta
Sote-järjestämislaki mahdollistaa sen, että julkinen sektori voisi keskittyä palveluiden järjestämiseen; sen ei tarvitse itse tuottaa kaikkia palveluita, vaan se voisi hyödyntää sekä julkisten että yksityisten palvelutuottajien resursseja suunnitelmallisesti, aivan hoitopolkujen alusta lähtien. Tätä mahdollisuutta ei Tastin mukaan ole vielä yksikään hyvinvointialue täysimääräisesti hyödyntänyt.
Monessa silmäterveyden palvelussa yksityinen sektori pystyy tuottamaan palvelut julkista pienemmin kustannuksin. Tuottajan valinnan pitäisi perustua yhdenmukaiseen kustannuslaskentaan.
”Aluevaltuustoissa on tiedettävä oman tuotannon kustannusten tilanne. Jos ei tiedetä, mitä mikin maksaa, niin on hemmetin huono seurata ja parantaa tuottavuutta. Nyt on aika ottaa tämä lakiin kirjattu mahdollisuus käyttöön.”
2. Yritysten ja kolmannen sektorin strateginen kumppanuus
Palvelut kannattaa tuottaa aina siellä, missä se on kustannustehokkainta, olipa kyse sitten julkisista, yksityisistä tai kolmannen sektorin toimijoista.
”Kannattaisi suunnitelmallisesti ottaa mukaan yrityksiä ja järjestöjä julkisen tuotannon rinnalle, erityisesti siellä, missä oma kapasiteetti ei riitä tai markkinaehtoinen tuotanto on edullisempi vaihtoehto. Näin päästään hakemaan kestäviä ratkaisuja. Meidän lähtökohtamme ei ole se, että yritysten pitäisi saada tuottaa palvelut. Peräänkuulutamme veronmaksajien kannalta järkevintä vaihtoehtoa tuottaa palvelut”, sanoo Tast.
3. Säännöllinen ja avoin yhteistyö alueellisten toimijoiden kanssa
NÄE ry ehdottaa, että hyvinvointialueiden strategiaan otetaan kirjaus palvelumarkkinoiden kehittämisestä ja monituottajuuden hyödyntämisestä.
Hyvinvointialue voi hankintojen avulla lisätä alueellista elinvoimaa. Se edellyttää säännöllistä ja avointa vuoropuhelua elinkeinoelämän kanssa.
”Toimiva yhteistyö syntyy vain, jos yritysten ja sidosryhmien kanssa käydään säännöllistä dialogia. Uskon, että sen myötä hyvinvointialueet saavat ideoita siihen, miten palvelut voidaan parhaiten toteuttaa. Haluan rohkaista aluevaltuustopaikkaa tavoittelevia tarttumaan tarjolla oleviin mahdollisuuksiin!”, sanoo Tast.
Tast korostaa, että päätöksenteossa on otettava huomioon hankintojen vaikutukset paikalliseen elinkeinoelämään ja alueen kilpailukykyyn.
“Jos hankinnat tehdään fiksusti, hyvinvointialueet saavat positiivisen kierteen aikaiseksi. Isojen hankintaorganisaatioiden perustaminen näivettää alueen elinvoimaa, koska pienemmät yritykset jäävät kilpailun ulkopuolelle. Viestimme tuleville päättäjille on, että alueellisten yritysten palveluita hyödyntämällä voidaan varmistaa niin näönhuollon kuin muidenkin palveluiden saatavuus hyvinvointialueiden kustannuksia kasvattamatta.”
4. Optikkoliikkeiden hyödyntäminen silmäterveyspalveluissa
Päättyvällä vaalikaudella suuri osa hyvinvointialueista otti käyttöön optikkoliikkeiden palvelut koululaisten näöntutkimuksessa. Se on vapauttanut julkisen silmäterveydenhuollon resursseja muuhun käyttöön, nopeuttanut tutkimuksiin pääsyä ja lyhentänyt hoitojonoja. Tämä malli on monistettavissa muun muassa glaukooman seurantaan, kaihin esitutkimuksiin ja leikkauksen jälkeiseen seurantaa sekä sote-keskuksissa tapahtuvaan silmäterveyden hoidontarpeen arviointiin.
”Optikkoliikkeillä on osaamista ja kapasiteettia tuottaa hyvinvointialueille monipuolisesti silmäterveyden palveluita”, toteaa Tast.
Liite: NÄE ry:n aluevaalitavoitteet (PDF)
Lisätietoa:
Panu Tast
toimitusjohtaja, Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry
040 542 2227, panu.tast@naery.fi
