Optisen alan vähittäiskauppa jatkoi kasvuaan vuoden 2025 toisella neljänneksellä, vaikka kasvu selvästi tasaantui alkuvuoden vauhdista. Tukkukaupan puolella nähtiin jo lievää supistumista. Alan kehitystä ohjaavat rakenteelliset muutokset, palkkakustannusten nousu ja teknologiset innovaatiot, joiden vaikutuksia ennakoidaan alan trendikartassa.
Optisen alan vähittäiskaupan liikevaihto kasvoi vuoden toisella neljänneksellä 3,5 prosenttia ja oli yhteensä 113 199 718 euroa. Henkilöstömäärä nousi 5,4 prosenttia ja palkkasumma 7,6 prosenttia (34 363 433 euroa). Ensimmäisen vuosipuoliskon liikevaihto oli 219 610 860 euroa, kasvua 7,0 prosenttia vuoden takaiseen.
”Alan kasvu jatkuu, mutta muun vähittäiskaupan kysynnän heräillessä optisen alan kasvu on rauhoittunut. Silti henkilöstömäärän ja palkkasumman kasvu kertoo yritysten vahvasta uskosta tulevaan”, toteaa Näkeminen ja silmäterveys Näe ry:n toimitusjohtaja Panu Tast.
Tukkukaupassa lievää laskua liikevaihdossa
Optisen alan tukkukaupan liikevaihto supistui toisella neljänneksellä 1,1 prosenttia ja oli 25 500 135 euroa. Henkilöstömäärä kasvoi 1,4 prosenttia ja palkkasumma nousi 6,6 prosenttia (3 102 422 euroa). Ensimmäisen vuosipuoliskon liikevaihto oli 49 241 036 euroa, laskua 0,4 prosenttia vuoden takaiseen.
”Koko alan palkkojen nopea nousu suhteessa liikevaihtoon kertoo kroonistuvasta henkilöstöpulasta. Tämä näkyy erityisesti vähittäiskaupan ja silmäterveyspalveluiden puolella”, Tast sanoo.
Kansalaisille sujuvampi pääsy silmäterveyspalveluihin
Elokuussa 2025 voimaan tullut muutos, jossa ammattihenkilöasetuksen 16 § kumottiin, mahdollistaa sen, että silmälasiasiakas voi jatkossa aloittaa palvelupolkunsa optikolta – riippumatta iästä, aiemmista silmäleikkauksista tai silmien terveystilanteesta.
Edelleen optikko tarvittaessa lähettää asiakkaan silmälääkärille jatkotutkimuksiin. Muutos helpottaa erikoislääkäriä tarvitsevien hoitoon pääsyä ja vahvistaa optisen alan asemaa osana silmäterveyden palvelujärjestelmää.
”Kansalaisille muutos tarkoittaa nopeammin ja helpommin saavutettavaa näönhuoltopalvelua – aina jos kyse on silmälaseista, käynnin voi aloittaa optikolta. Ikääntyvän väestön palvelukysynnän lisääntyessä on syytä pohtia, hyödynnämmekö sote-sektorin kaikki toimijat parhaalla mahdollisella tavalla. Tarvitaan rohkeutta uudistaa vanhoja toimintamalleja. Kun optikkoliikkeiden osaamista ja laajaa verkostoa hyödynnetään nykyistä paremmin, voidaan tuottaa palveluita kustannustehokkaammin, vapauttaa resursseja hoitotyöhön ja lyhentää hoitojonoja. Tämä ei ole vain taloudellinen kysymys – on myös kysymys siitä, miten nopeasti ja sujuvasti kansalainen saa tarvitsemansa tutkimuksen ja hoidon”, sanoo Tast.
Tuoteteknologian kehitys muokkaa optista alaa – neljä keskeistä signaalia
Optisen alan trendikartassa seurataan viittä teemaa: tuoteteknologian kehitys, asiakaskokemus, kestävä kehitys ja vastuullisuus, ennaltaehkäisevä näönhuolto sekä silmäsairauksien diagnostiikka ja hoito. Toisen neljänneksen katsauksessa syvennytään tuoteteknologian kehitykseen, joka muokkaa koko arvoketjua.
Ajankohtaisina signaaleina korostuvat personoidut linssit ja yksilölliset tuotteet, 3D-tulostus, virtuaalinen sovitus ja verkkokauppa sekä älylasit ja AR/VR-lasit.
Optisen alan teknologinen kehitys etenee nopeasti. Digitaaliset ominaisuudet ovat vahvasti tulossa osaksi silmälaseja.
”Teknologinen kehitys muuttaa nopeasti optisen alan asiakas- ja asiantuntijakokemusta. Älylasit, virtuaalitodellisuus, personoidut tuotteet ja tekoäly ovat jo osa arkea, tukien diagnostiikkaa ja palveluiden räätälöintiä. Suomella on erinomaiset mahdollisuudet rakentaa edistyksellisiä, asiakaslähtöisiä terveydenhuollon malleja, joissa teknologia, digitaaliset palvelut ja tekoäly toimivat saumattomasti yhdessä valtakunnallisten järjestelmien kanssa – kyberturvallisuus ja vastuullisuus huomioiden. Kannustan rohkeuteen, luovuuteen ja datan hyödyntämiseen ennakoinnissa – tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta sen voi rakentaa. Avainsanoja ovat asiakas- ja potilaslähtöisyys, prosessien kehittäminen, uuden teknologian kokeilu sekä rohkeus luoda uutta ja tehdä yllättäviä yhteistyöavauksia”, sanoo Specsaversin maajohtaja Lotta Holmaheikki Näe ry:n hallituksesta.
”Signaalien ennakointi ja hyödyntäminen antaa optisen alan toimijoille mahdollisuuden pysyä kehityksen kärjessä ja vastata muuttuvan kuluttajakäyttäytymisen sekä teknologisen murroksen haasteisiin”, summaa Tast.
Lisätiedot:
Panu Tast, toimitusjohtaja, Näkeminen ja silmäterveys Näe ry, p. 040 542 2227, panu.tast@naery.fi
Lotta Holmaheikki, maajohtaja, Specsavers Finland Oy, p. 050 520 3151, lotta.holmaheikki@specsavers.com
